Ero sivun Ganander, Henrik versioiden välillä

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 3: Rivi 3:
 
|kieli=suomi
 
|kieli=suomi
 
|id=1610
 
|id=1610
|artikkeliteksti=<P align="justify"> Henrik Ganander (n. 1700-1752), kieliopintekijä. Henrik Ganander on ensimmäisiä saamen kielen tutkijoita pohjoismaissa ja ensimmäinen suomalainen, joka laati kokonaisesityksen saamen kielestä. Hän toimi kappalaisena Enontekiössä 1730- ja 1740-luvuilla, ja kiinnostui siellä toimiessaan saamen kielestä ja sen käytöstä kirkollisissa yhteyksissä. 1700-luvun alkuvuosikymmeninä alettiin saamen eri kielimuotoihin kiinnittää huomiota ja käytiin keskustelua siitä, mikä saamen murteista (nykyisin: kielistä) tulisi käyttää kirkollisissa yhteyksissä. Ganander laati saamen kieliopin ("Grammatica Lapponica" 1743) pohjoissaamen Tornion murteen mukaan, jota hän kannatti yhteisen saamen standardikielen asemaan. Gananderin kielioppi oli omana aikanaan merkittävä työ. Vaikka Ganander aikalaistensa tavoin uskoikin saamen kielen polveutuvan hepreasta, hän totesi myös selväsanaisesti saamen olevan sukua nimenomaan suomelle. Hän käytti oman kielioppinsa esikuvana Bartholdus Vhaelin laatimaa suomen kielioppia, mikä kertoo ainakin siitä, että Ganander oli havainnut myös näiden kielten väliset rakenteelliset samankaltaisuudet sekä sen, että saamen kieliopin selittäminen suomen pohjalta oli helpompaa kuin jonkin muun kielen, esimerkiksi latinan. Hän esittää teoksensa esipuheessa myös suomen ja saamen sanavertailuja, yhteensä 7 yhteisen sanan ensimmäisen etymologisen rinnastuksen. </P>
+
|artikkeliteksti=<P align="justify"> Henrik Ganander (n. 1700-1752), kieliopintekijä. Henrik Ganander on ensimmäisiä saamen kielen tutkijoita pohjoismaissa ja ensimmäinen suomalainen, joka laati kokonaisesityksen saamen kielestä. Hän toimi kappalaisena Enontekiössä 1730- ja 1740-luvuilla, ja kiinnostui siellä toimiessaan saamen kielestä ja sen käytöstä kirkollisissa yhteyksissä. 1700-luvun alkuvuosikymmeninä alettiin saamen eri kielimuotoihin kiinnittää huomiota ja käytiin keskustelua siitä, mikä saamen murteista (nykyisin: kielistä) tulisi käyttää kirkollisissa yhteyksissä. Ganander laati saamen kieliopin ("Grammatica Lapponica" 1743) pohjoissaamen Tornion murteen mukaan, jota hän kannatti yhteisen saamen standardikielen asemaan. Gananderin kielioppi oli omana aikanaan merkittävä työ. Vaikka Ganander aikalaistensa tavoin uskoikin saamen kielen polveutuvan hepreasta, hän totesi myös selväsanaisesti saamen olevan sukua nimenomaan suomelle. Hän käytti oman kielioppinsa esikuvana Bartholdus Vhaelin laatimaa suomen kielioppia, mikä kertoo ainakin siitä, että Ganander oli havainnut myös näiden kielten väliset rakenteelliset samankaltaisuudet sekä sen, että saamen kieliopin selittäminen suomen pohjalta oli helpompaa kuin jonkin muun kielen, esimerkiksi latinan. Hän esittää teoksensa esipuheessa myös suomen ja saamen sanavertailuja, yhteensä 7 yhteisen sanan ensimmäisen etymologisen rinnastuksen. </P><BR>
 +
{{Artikkelilinkki|20140806093720|Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit}}<BR><BR>
 +
 
 +
|kirjoittaja=Ulla-Maija Kulonen
 
|luokat=Biografiset artikkelit
 
|luokat=Biografiset artikkelit
|kirjoittaja=Ulla-Maija Kulonen}}
+
}}

Versio 12. elokuuta 2014 kello 09.18

Ganander, Henrik

Henrik Ganander (n. 1700-1752), kieliopintekijä. Henrik Ganander on ensimmäisiä saamen kielen tutkijoita pohjoismaissa ja ensimmäinen suomalainen, joka laati kokonaisesityksen saamen kielestä. Hän toimi kappalaisena Enontekiössä 1730- ja 1740-luvuilla, ja kiinnostui siellä toimiessaan saamen kielestä ja sen käytöstä kirkollisissa yhteyksissä. 1700-luvun alkuvuosikymmeninä alettiin saamen eri kielimuotoihin kiinnittää huomiota ja käytiin keskustelua siitä, mitä saamen murteista (nykyisin: kielistä) tulisi käyttää kirkollisissa yhteyksissä. Ganander laati saamen kieliopin ("Grammatica Lapponica" 1743) pohjoissaamen Tornion murteen mukaan, jota hän kannatti yhteisen saamen standardikielen asemaan. Gananderin kielioppi oli omana aikanaan merkittävä työ. Vaikka Ganander aikalaistensa tavoin uskoikin saamen kielen polveutuvan hepreasta, hän totesi myös selväsanaisesti saamen olevan sukua nimenomaan suomelle. Hän käytti oman kielioppinsa esikuvana Bartholdus Vhaelin laatimaa suomen kielioppia, mikä kertoo ainakin siitä, että Ganander oli havainnut myös näiden kielten väliset rakenteelliset samankaltaisuudet sekä sen, että saamen kieliopin selittäminen suomen pohjalta oli helpompaa kuin jonkin muun kielen, esimerkiksi latinan. Hän esittää teoksensa esipuheessa myös suomen ja saamen sanavertailuja, yhteensä seitsemän yhteisen sanan ensimmäisen etymologisen rinnastuksen.


Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit

Ulla-Maija Kulonen



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

This language version does not exist yet

Write it

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den