Ero sivun Guovža (karhu) versioiden välillä

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
p (Tekstin korvaus – ”s*” muotoon ”š”)
Rivi 4: Rivi 4:
 
|id=0832
 
|id=0832
 
|artikkeliteksti=<P align="justify"> Pohjoissaamen sanalla <i>guovža</i> '{{Artikkelilinkki|0862|karhu}}' on tarkka vastine {{Artikkelilinkki|0107|inarin}}-, {{Artikkelilinkki|0108|koltan}}- ja turjansaamessa. Levikin suppeudesta huolimatta sanaa voidaan hyvinkin arvella jo {{Artikkelilinkki|0122|kantasaamelaiseksi}} (oletettava alkumuoto <i>*kuomže*</i>): karhun oikea nimitys on ollut saamelaisten keskuudessa tabu, ja sen vuoksi sana on korvautunut kiertoilmauksilla ja osassa saamelaiskieliä lopulta kokonaan kadonnut. Laajalti länsisaamessa ja osassa itäsaameakin 'karhua' merkitsevänä on käytössä <i>bierdna</i>, joka on skandinaavista lähtöä (vrt. ruotsin <i>björn</i>); {{Artikkelilinkki|0109|kildininsaamessa}} tavallinen karhua merkitsevä sana <i>tāll</i> on {{Artikkelilinkki|0102|pohjoissaamen}} {{Artikkelilinkki|20140610144156|<i>stállu</i>}}-sanan (ks. tätä) vastine. </p>  
 
|artikkeliteksti=<P align="justify"> Pohjoissaamen sanalla <i>guovža</i> '{{Artikkelilinkki|0862|karhu}}' on tarkka vastine {{Artikkelilinkki|0107|inarin}}-, {{Artikkelilinkki|0108|koltan}}- ja turjansaamessa. Levikin suppeudesta huolimatta sanaa voidaan hyvinkin arvella jo {{Artikkelilinkki|0122|kantasaamelaiseksi}} (oletettava alkumuoto <i>*kuomže*</i>): karhun oikea nimitys on ollut saamelaisten keskuudessa tabu, ja sen vuoksi sana on korvautunut kiertoilmauksilla ja osassa saamelaiskieliä lopulta kokonaan kadonnut. Laajalti länsisaamessa ja osassa itäsaameakin 'karhua' merkitsevänä on käytössä <i>bierdna</i>, joka on skandinaavista lähtöä (vrt. ruotsin <i>björn</i>); {{Artikkelilinkki|0109|kildininsaamessa}} tavallinen karhua merkitsevä sana <i>tāll</i> on {{Artikkelilinkki|0102|pohjoissaamen}} {{Artikkelilinkki|20140610144156|<i>stállu</i>}}-sanan (ks. tätä) vastine. </p>  
<P align="justify"> Sanaa <i>guovža</i> on varsinkin aikaisemmin verrattu suomen sanaan kontio, mutta yhdistelmä ei ole äänteellisesti aivan moitteeton (suomen sana voisi palautua suomalais-saamelaiseen alkumuotoon <i>*komt(š)i</i>-, saamen sana alkumuotoon <i>*kom(t*)s*i</i>). Suomen sanan (ja sen karjalais-vepsäläisten vastineiden) lähtömuoto näyttää olevan (*)<i>kontija</i>, jolloin se kuuluu ilmeisesti kiertoilmauksena (siis "kömpijä") samaan yhteyteen kuin verbi <i>kontia</i> 'kömpiä, köntystää' (ja <i>kontata</i>). Jos suomen verbien alkuosa <i>kont</i>- palautuu asuun <i>*komt</i>-, sen <i>kom</i>-aines olisi ehkä sama kuin sanassa <i>kompia</i> 'kömpiä' (ja <i>kompuroida</i>). Mahdotonta ei ole, ettei myös saamen sanan alkuosa <i>*kuom</i>- < <i>*kom</i>- kuuluisi samaan yhteyteen, jolloin saamenkin sanan taustalla olisi sama 'kömpimiseen' liittyvä motivaatio. - Mahdollista on toisaalta sekin, että {{Artikkelilinkki|0123|itämerensuomen}} sanan taustalla on (alkuperältään selvittämätön) saamen kanssa yhteinen sana, jonka äänneasuun on itämerensuomessa vaikuttanut verbi <i>kontia</i>. </p><BR>
+
<P align="justify"> Sanaa <i>guovža</i> on varsinkin aikaisemmin verrattu suomen sanaan kontio, mutta yhdistelmä ei ole äänteellisesti aivan moitteeton (suomen sana voisi palautua suomalais-saamelaiseen alkumuotoon <i>*komt(š)i</i>-, saamen sana alkumuotoon <i>*kom(t*)ši</i>). Suomen sanan (ja sen karjalais-vepsäläisten vastineiden) lähtömuoto näyttää olevan (*)<i>kontija</i>, jolloin se kuuluu ilmeisesti kiertoilmauksena (siis "kömpijä") samaan yhteyteen kuin verbi <i>kontia</i> 'kömpiä, köntystää' (ja <i>kontata</i>). Jos suomen verbien alkuosa <i>kont</i>- palautuu asuun <i>*komt</i>-, sen <i>kom</i>-aines olisi ehkä sama kuin sanassa <i>kompia</i> 'kömpiä' (ja <i>kompuroida</i>). Mahdotonta ei ole, ettei myös saamen sanan alkuosa <i>*kuom</i>- < <i>*kom</i>- kuuluisi samaan yhteyteen, jolloin saamenkin sanan taustalla olisi sama 'kömpimiseen' liittyvä motivaatio. - Mahdollista on toisaalta sekin, että {{Artikkelilinkki|0123|itämerensuomen}} sanan taustalla on (alkuperältään selvittämätön) saamen kanssa yhteinen sana, jonka äänneasuun on itämerensuomessa vaikuttanut verbi <i>kontia</i>. </p><BR>
 
{{Artikkelilinkki|20140806121750|Sisällysluettelo: Luonto}}<BR><BR>
 
{{Artikkelilinkki|20140806121750|Sisällysluettelo: Luonto}}<BR><BR>
 
{{Artikkelilinkki|20140806094530|Sisällysluettelo: Etymologia}}<BR><BR>
 
{{Artikkelilinkki|20140806094530|Sisällysluettelo: Etymologia}}<BR><BR>

Versio 3. joulukuuta 2015 kello 09.40

Guovža (karhu)

Pohjoissaamen sanalla guovža 'karhu' on tarkka vastine inarin-, koltan- ja turjansaamessa. Levikin suppeudesta huolimatta sanaa voidaan hyvinkin arvella jo kantasaamelaiseksi (oletettava alkumuoto *kuomže*): karhun oikea nimitys on ollut saamelaisten keskuudessa tabu, ja sen vuoksi sana on korvautunut kiertoilmauksilla ja osassa saamelaiskieliä lopulta kokonaan kadonnut. Laajalti länsisaamessa ja osassa itäsaameakin 'karhua' merkitsevänä on käytössä bierdna, joka on skandinaavista lähtöä (vrt. ruotsin björn); kildininsaamessa tavallinen karhua merkitsevä sana tāll on pohjoissaamen stállu-sanan vastine.

Sanaa guovža on varsinkin aikaisemmin verrattu suomen sanaan kontio, mutta yhdistelmä ei ole äänteellisesti aivan moitteeton (suomen sana voisi palautua suomalais-saamelaiseen alkumuotoon *komt(š)i-, saamen sana alkumuotoon *kom(t*)ši). Suomen sanan (ja sen karjalais-vepsäläisten vastineiden) lähtömuoto näyttää olevan (*)kontija, jolloin se kuuluu ilmeisesti kiertoilmauksena (siis "kömpijä") samaan yhteyteen kuin verbi kontia 'kömpiä, köntystää' (ja kontata). Jos suomen verbien alkuosa kont- palautuu asuun *komt-, sen kom-aines olisi ehkä sama kuin sanassa kompia 'kömpiä' (ja kompuroida). Mahdotonta ei ole, ettei myös saamen sanan alkuosa *kuom- < *kom- kuuluisi samaan yhteyteen, jolloin saamenkin sanan taustalla olisi sama 'kömpimiseen' liittyvä motivaatio. - Mahdollista on toisaalta sekin, että itämerensuomen sanan taustalla on (alkuperältään selvittämätön) saamen kanssa yhteinen sana, jonka äänneasuun on itämerensuomessa vaikuttanut verbi kontia.


Sisällysluettelo: Luonto

Sisällysluettelo: Etymologia

- Eino Koponen KOTUS



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

Bear

The North Saami word guovža bear has exact counterparts in Inari, Skolt and Ter Saami. Despite its restricted distribution, it can well be regarded as a Proto-Saami word (assumed proto-form: *kuom): pronouncing the real name for a bear was a taboo among the Saami, and therefore the word has been replaced by euphemisms and in some Saami languages has disappeared altogether. In many western Saami languages and in some eastern ones the word bierdna is used to refer to the bear. It is a Scandinavian loan word (cf. Swedish björn bear ). In Kildin Saami the normal The North Saami word guovža bear has exact counterparts in Inari, Skolt and Ter word for a bear is tāll, which corresponds to the North Saami stállu.

Previously the word guov a was commonly related to the Finnish word kontio bear , but they do not make a perfect match phonetically: the Finnish word would come from an original form *komt( )i- and the Saami word from *kom(tŽ)śi. The Finnish word (together with its Karelian and Veps counterparts) would appear the have an original form (*)kontija, which make it a euphemism derived from the same base as the verbs kontia and kontata to crawl . If the original root of the Finnish verbs is *komt-, the kom element is perhaps the same as that which appears in the words kompia to crawl (and kompuroida to stumble ). It is also not impossible that the first part of the Saami word *kuom- < *kom- is likewise related, in which case the sense of crawling would also lie behind the Saami word. Again, it is also possible that both the Baltic-Finnic word and the Saami word have a (so far unelucidated) common ancestor, the phonetic form of which has been affected by the verb kontia in Baltic-Finnic.

- Eino Koponen KOTUS



Muokkaa tätä sivua

Articles in English

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den

,