Ero sivun Joiku versioiden välillä

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 3: Rivi 3:
 
|kieli=suomi
 
|kieli=suomi
 
|id=20140515105940
 
|id=20140515105940
|artikkeliteksti=Perinteinen saamelaismusiikki on yksiäänistä vokaalimusiikkia. Siitä voidaan koko Saamenmaan alueella käyttää yläkäsitettä joiku. Karkeasti ottaen Saamenmaa on jaettavissa joikutyylien osalta musiikkiperinnealueisiin jotka ovat 1) etelä- ja länsisaamelainen, 2) pohjoissaamelainen ja 3) itäsaamelainen alue. Pohjoissaamelaiset joiut ovat pääsääntöisesti puolisävelaskelettomia ja pentatonisia, kahden tai useamman säkeen toistolle perustuvia sävelmiä. Joikutekstit ovat tavallisesti niukkoja ja sisältävät runsaasti vertauksia. Etelä- ja länsisaamelainen joiku on usein tekstiltään vielä pohjoissaamelaistakin niukempaa. Pohjoissaamelaiseen joikuun verrattuna etelä- ja länsisaamelaisessa joiussa kuuluu myös kirjo mikrointervalleja ja puoliaskelia. Myös itäsaamelaisessa joiussa kuuluvat mikrointervallit, eritoten kildininsaamelaisissa sävelmissä. Myös asteikot ovat aukottomia. Näiden sävelmien tekstit ovat pitkiä ja kertovia, jopa legendoja.
+
|artikkeliteksti=Perinteinen saamelaismusiikki on yksiäänistä vokaalimusiikkia. Siitä voidaan koko Saamenmaan alueella käyttää yläkäsitettä joiku. Karkeasti ottaen Saamenmaa on jaettavissa joikutyylien osalta musiikkiperinnealueisiin jotka ovat  
 +
# etelä- ja länsisaamelainen,  
 +
# pohjoissaamelainen
 +
# itäsaamelainen alue.  
 +
Pohjoissaamelaiset joiut ovat pääsääntöisesti puolisävelaskelettomia ja pentatonisia, kahden tai useamman säkeen toistolle perustuvia sävelmiä. Joikutekstit ovat tavallisesti niukkoja ja sisältävät runsaasti vertauksia. Etelä- ja länsisaamelainen joiku on usein tekstiltään vielä pohjoissaamelaistakin niukempaa. Pohjoissaamelaiseen joikuun verrattuna etelä- ja länsisaamelaisessa joiussa kuuluu myös kirjo mikrointervalleja ja puoliaskelia. Myös itäsaamelaisessa joiussa kuuluvat mikrointervallit, eritoten kildininsaamelaisissa sävelmissä. Myös asteikot ovat aukottomia. Näiden sävelmien tekstit ovat pitkiä ja kertovia, jopa legendoja.
  
 
Em. alueilla joiusta käytetäänmyös eri käsitteitä. Etelä- ja länsisaamelaiset kutsuvat joikuaan nimellä "vuolle" tai "vuolie" , näyte) ja pohjoissaamelaiset nimellä " luohti" (näyte), tai "juoiggus". Itäsaamelaisista koltat käyttävät joiuistaan nimitystä "levdd" (näyte, näyte, näyte) tai "leu'dd" ja kildininsaamelaiset nimitystä "luvvjt" (näyte, näyte, näyte, näyte) (luvvjt). Pohjoissaamen alueella teonsana on " juoigat", joka ilmaisee nimenomaan joiun rytmis-melodisen osuuden tekemistä. Huomionarvoista on, että tätä verbiä käytetään sekä luohti- että juoiggus-substantiivien kanssa. Juoiggus tarkoittaa joikua yleiskäsitteenä, ts. sillä ei ole tarkasti yksilöityä aihetta tai kohdetta, kun taas luohti on tietty joiku tai joikukokonaisuus eleineen, ilmeineen, sävelineen ja sanoineen tarkasti yksilöidystä aiheesta.
 
Em. alueilla joiusta käytetäänmyös eri käsitteitä. Etelä- ja länsisaamelaiset kutsuvat joikuaan nimellä "vuolle" tai "vuolie" , näyte) ja pohjoissaamelaiset nimellä " luohti" (näyte), tai "juoiggus". Itäsaamelaisista koltat käyttävät joiuistaan nimitystä "levdd" (näyte, näyte, näyte) tai "leu'dd" ja kildininsaamelaiset nimitystä "luvvjt" (näyte, näyte, näyte, näyte) (luvvjt). Pohjoissaamen alueella teonsana on " juoigat", joka ilmaisee nimenomaan joiun rytmis-melodisen osuuden tekemistä. Huomionarvoista on, että tätä verbiä käytetään sekä luohti- että juoiggus-substantiivien kanssa. Juoiggus tarkoittaa joikua yleiskäsitteenä, ts. sillä ei ole tarkasti yksilöityä aihetta tai kohdetta, kun taas luohti on tietty joiku tai joikukokonaisuus eleineen, ilmeineen, sävelineen ja sanoineen tarkasti yksilöidystä aiheesta.

Versio 17. heinäkuuta 2014 kello 09.20

Tätä kieliversiota ei vielä ole

Kirjoita se

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

This language version does not exist yet

Write it

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den