Kantagermaani

From Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Revision as of 17:42, 23 December 2015 by Olli (Talk | contribs)

(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)
Jump to: navigation, search

Kantagermaani

Kantagermaani, nykyisten germaanisten kielten (saksa, hollanti, englanti, skandinaaviset kielet) yhteinen kantakieli, josta osa saamen kielen indoeurooppalaista vaikutusta on peräisin. Suurin osa kantagermaanista peräisin olevasta sanastosta on omaksuttu suomalais-saamelaiseen kantakieleen eli varhaiskantasuomeen, ja nämä sanat ovat siten yhteisiä saamelaisille ja itämerensuomalaisille kielille (itämerensuomi). Näitä sanoja on yhteensä joitakin kymmeniä, esim.

  • bargat 'to work' (suomen pyrkiä)
  • borjjas 'sail' (suomen purje)
  • gierdat 'to endure'
  • luoikat 'to borrow'
  • mođđi 'mud'
  • ruovdi 'iron'
  • sadji 'place; room'
  • vuorbi 'lot, destiny'
  • vuordit 'to wait'.

Koko joukko on myös kantagermaanisia sanoja, joilla ei ole vastineita itämerensuomessa, ja jotka siten mahdollisesti on lainattu varhaiseen kantasaameen (early Proto-Saamic). Nämä kontaktit ovat mahdollisesti tapahtuneet lännessä, Keski-Skandinaviassa ennen ajanlaskun alkua, mahdollisesti ensimmäisellä esikristillisellä vuosituhannella. Vain saamessa tavattavia kantagermaanisia lainasanoja ovat esim.

  • arvi 'rain'
  • fiertu 'good weather'
  • gáma 'shoe'
  • lieđđi 'blossom',
  • ruovda 'side, edge'.

Joitakin saamen indoeurooppalaisperäisiä lainasanoja on pidetty myös esigermaanisina (Pre-Germanic) sillä perusteella, että niiden lainanantajakielen äänteelliset tuntomerkit viittaavat lähinnä indoeurooppalaisen kantakielen tasoon, mutta sanojen levikki nykyisissä indoeurooppalaisissa kielissä rajoittuu läntisiin kieliin, joko vain germaanisiin tai mahdollisesti myös balttilaisiin kieliin. Tällaisia hyvin arkaaista änneasua kuvastavia lainasanoja saamessa ovat

  • čuonjá 'goose'
  • geahči 'end, point'
  • ja mahdollisesti lasta 'leaf' (joka voi indoeurooppalaisen levikkinsä puolesta olla myös esibalttilainen).



Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö

Ulla-Maija Kulonen



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

Proto-Germa

Proto-Germanic is the name given to the common ancestor language of the modern Germanic languages (German, Dutch, English and the Scandinavian languages). Some of the Indo-European influence on the Saami languages comes from Proto-Germanic. Most of the vocabulary that was taken from Proto-Germanic was borrowed into the common proto-language of Finnish and Saami, known as Early Proto-Finnic, and these words are thus found in both the Saami and the Baltic-Finnic languages. There are several dozen such words: for example,

  • bargat ‘to work’ (cf. Finnish pyrkiä ‘to strive’),
  • borjjas ‘sail (Finnish purje),
  • luoikat ‘to borrow’,
  • moðði ‘mud’,
  • ruovdi ‘iron’,
  • sadji ‘place, room’,
  • vuorbi ‘lot, destiny’,
  • vuordit ‘to wait’.

There is also a whole group of words with no cognates in the Baltic-Finnic languages which may thus have been borrowed into Early Proto-Saami. These contacts may have taken place in the west, in central Scandinavia, before the Christian era, perhaps in the first millennium B.C. Examples of Proto-Germanic loan words that are only found in the Saami languages are:

  • arvi ‘rain’,
  • fiertu ‘good weather’,
  • gáma ‘shoe’,
  • lieðði ‘side, edge’.

Some Indo-European loan words have also been considered to be Proto-Germanic borrowings because, while their phonetic characteristics point to a Proto-Indo-European doner stage, the distribution of their cognates is limited to western Indo-European languages, either Germanic or possibly also Baltic. Such Saami words which reflect very archaic Indo-European phonetic forms include

  • èuonjá ‘goose’,
  • geahèi ‘end, point’ and possibly
  • lasta ‘leaf’ (which on the basis of its Indo-European distributionmay also be Proto-Baltic in origin).

Ulla-Maija Kulonen



Muokkaa tätä sivua

Articles in English

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den