Kuolan saamelaisten kansallinen kulttuurikeskus

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kuolan saamelaisten kansallinen kulttuurikeskus

Luujärven kunta on perustanut kansallisen kulttuurin keskuksen paikallisten saamelaisten vaatimuksesta. Sen tarkoitus on elvyttää, suojella ja kehittää saamelaisten ja komien kulttuureja sekä tiedottaa niistä. Avajaiset pidettiin Luujärven kylässä 22.10.1994.

Keskuksen eräänä tärkeimmistä tehtävistä on Kuolan alkuperäisväestön saamelaisten perinteiden, tapojen ja kielen elvyttäminen ja suojeleminen, sekä hyvien suhteiden luominen sukupolvien välillä siten, että saamelaisten kansankulttuurin perinteiset muodot omaksuttaisiin.

Ojjar esiintymässä Kansallisessa kulttuurikeskuksessa Luujärvellä heinäkuussa 1996.

Keskuksessa on kaksi osastoa: laulu- ja tanssiryhmätoiminta ja kansallisten käsityötaitojen osasto. Näissä osastoissa on 12 työntekijää. Joka vuosi toteutetaan perinteisiä tapahtumia, joissa otetaan huomioon alkuperäisväestön pääelinkeinon vuosikierto eli poronhoitajien työ tundralla ja heidän oleskelunsa kylässä sekä kalastus, marjastus ja perunanviljely. Keskuksen työntekijät tekevät kulttuurillista valistustyötä Luujärven kunnan kansallisen väestön ikäryhmille. Erityisesti huomioidaan lapset ja nuoret. Vuosittaiset tapahtumat ovat:

  • perinteinen komijuhla - tammikuussa
  • saamelaisten kansallispäivä - 6.2.
  • Pohjolan kisat - maaliskuussa
  • poronhoitajien läksiäiset ennen lähtöä tundralle - huhtikuussa
  • saamen ja komin kirjakielten juhlat - eri aikoina
  • saamelaisjuhlat - kesäkuussa
  • iäkkäiden ihmisten päivä - 2.10.
  • karhunpeijaiset - marraskuussa
  • uuden vuoden juhla - joulukuussa

Jokaiseen suureen tapahtumaan liittyy luentoja ja käsityönäyttelyitä.

Keskus tekee aktiivista yhteistyötä Kuolan saamelaisjärjestön (AKS), Murmanskin alueen saamelaisten yhteiskunnallisen järjestön (OOSMO), Izvatas -järjestön sekä kansainvälisten ja venäläisten kansallisten, yhteiskunnallisten ja tieteellisten järjestöjen kanssa.

Keskuksen harrastajaryhmät osallistuvat usein kunnan tapahtumiin ja esiintyvät Murmanskin ja muun Venäjän alueen kaupungeissa sekä tekevät vierailuja Pohjois-Norjaan ja Suomeen.

Luujärvellä, jossa asuu noin 800 saamelaista, kunnan johto kiinnittää paljon huomiota kansallisen kulttuurin kehittämiseen. Paljon vaikeampaa on tilanne niissä paikoissa, joissa saamelaiset ovat pieni vähemmistö. Keskuksen työntekijät yrittävät auttaa muuallakin kuin Luujärvellä asuvia saamelaisia. Jos Luujärvellä saamelainen kulttuuri on herännyt henkiin, niin sellaisissa kylissä kuten Juonnissa ja Gremihassa on mielenkiinto omaan kulttuuriin vasta syntymässä. On ilahduttavaa, että Loparskajan kylään on avattu "saamelaistalo" ja että Olenegorskin saamelaiset ovat saaneet toimitilat erilaisten tapahtumien järjestämistä varten. Gremihan ja Apatiitin saamelaiset eivät anna rauhaa vallanpitäjille, vaan muistuttavat heitä ihmisten halusta oppia tuntemaan oma kulttuurinsa ja äidinkielensä.

Yhteistyö Pohjoismaiden saamelaisten kanssa on ollut hyvin tärkeää Venäjän saamelaisten kulttuurin elpymisessä ja identiteetin muodostamisessa. Heiltä Venäjän saamelaiset oppivat olemaan ylpeitä kansastaan ja taistelemaan oikeuksiensa puolesta. Suurta moraalista ja aineellista apua heille ovat osoittaneet Norjan Saamelaiskäräjät, Saamelaisneuvosto ja Kaarasjoen kunta. Kulttuurikeskuksen yhteistyö Pohjoismaiden saamelaisten kanssa on yksi esimerkki Venäjän ja Pohjoismaiden saamelaisten yhteistyöstä.



Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot

Larissa Avdeeva



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

This language version does not exist yet

Write it

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den

,