https://saamelaisensyklopedia.fi/?title=Kuvataide&feed=atom&action=history Kuvataide - Muutoshistoria 2024-03-28T16:40:32Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.22alpha https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuvataide&diff=13290&oldid=prev Anu (8. marraskuuta 2021 kello 12.04) 2021-11-08T12:04:17Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 8. marraskuuta 2021 kello 12.04</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 35:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 35:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|Dsc00625.jpg|Taiteilijat Satu Natunen, Marja Helander ja Merja-Aletta Ranttila|Yhteinen maa –taidenäyttelyn avajaisissa Akseli Gallen-Kallelan museossa helmikuussa 2003.}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|Dsc00625.jpg|Taiteilijat Satu Natunen, Marja Helander ja Merja-Aletta Ranttila|Yhteinen maa –taidenäyttelyn avajaisissa Akseli Gallen-Kallelan museossa helmikuussa 2003.}}</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Monien sysäyksenä taiteen tekemiseen näyttää usein olleen fyysinen vamma tai jokin tietty trauma, joka on syntynyt taustan ja uusien vaikutteiden välisestä ristiriidasta. Mathisen, kuten Jåkskin joutui sairaalaan vuosikausiksi sairautensa vuoksi ja alkoi purkaa sairauskokemuksiaan taiteen tekemiseen. Suomessa vaikuttavan <del class="diffchange diffchange-inline">taidemaalarin </del>Merja Aletta Ranttilan omien sanojen mukaan hänellä on ollut tarvetta purkaa lapsuutensa traumaattisia kokemuksia, joita leimasi voimakas lestadiolainen ympäristö. Ranttila tunnetaan pohjoisen eksotiikkana pidetystä symboliikasta, unenomaisesta kuvamaailmasta ja etenkin töissä usein toistuvista piruista ja voimakkaista naishahmoista. Taiteilija tuli laajemmin tunnetuksi vuoden 1993 Tornion shamaanikesässä syntyneestä väittelystä &quot;pirun kuvista&quot;, joita papit tulkitsivat shamanismiksi ja saatananpalvonnaksi. Ranttila on taiteessaan käynyt läpi omia lapsuuden ja nuoruuden ahdistuksiaan. Hänen linopiirrostensa keskeinen hahmo on terävän kulmikkaasti piirretty, jossain määrin irvokas ja voimakas nainen. &lt;/p&gt;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Monien sysäyksenä taiteen tekemiseen näyttää usein olleen fyysinen vamma tai jokin tietty trauma, joka on syntynyt taustan ja uusien vaikutteiden välisestä ristiriidasta. Mathisen, kuten Jåkskin joutui sairaalaan vuosikausiksi sairautensa vuoksi ja alkoi purkaa sairauskokemuksiaan taiteen tekemiseen. Suomessa vaikuttavan <ins class="diffchange diffchange-inline">taidemaalari </ins>Merja Aletta Ranttilan omien sanojen mukaan hänellä on ollut tarvetta purkaa lapsuutensa traumaattisia kokemuksia, joita leimasi voimakas lestadiolainen ympäristö. Ranttila tunnetaan pohjoisen eksotiikkana pidetystä symboliikasta, unenomaisesta kuvamaailmasta ja etenkin töissä usein toistuvista piruista ja voimakkaista naishahmoista. Taiteilija tuli laajemmin tunnetuksi vuoden 1993 Tornion shamaanikesässä syntyneestä väittelystä &quot;pirun kuvista&quot;, joita papit tulkitsivat shamanismiksi ja saatananpalvonnaksi. Ranttila on taiteessaan käynyt läpi omia lapsuuden ja nuoruuden ahdistuksiaan. Hänen linopiirrostensa keskeinen hahmo on terävän kulmikkaasti piirretty, jossain määrin irvokas ja voimakas nainen. &lt;/p&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kuvissa pahat voimat viettelevät naista ja julistavat tuomiota. Nainen taistelee tuskissaan ja pyrkii kohti vapautta, jota kuvissa symboloi lintu. &quot;Pahan olon kuvat&quot; kertovat painajaismaisista peloista, uskonnollisesta ahdistuksesta, kuolemasta ja syyllisyydestä, mutta myös vahvasta vapautumisen ja vapauden kaipuusta ja irtiotoista arjesta. &lt;I&gt;Sininen kettu&lt;/I&gt;-taulusarjassaan taiteilija alkaa löytää itsensä ja rauhan elämälleen, ja taulujen muodot ja teemat pehmenevät. Ranttilan taiteeseen vaikuttivat voimakkaasti myös ajankohtaiset tapahtumat, kuten Tshernobylin ympäristökatastrofi ja Persianlahden sota. Hän tallensi tapahtumien kokemukset kuviinsa, esim. &lt;I&gt;Haavoittunut enkeli&lt;/I&gt;. Ankeiden sävyjen vastapainoksi on viime vuosina ollut näkyvissä uudenlaista seesteisyyttä, jota kuvastavat prinsessamaisen ilottelevat kuvat kultasateesta ja kimalluksesta.&lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kuvissa pahat voimat viettelevät naista ja julistavat tuomiota. Nainen taistelee tuskissaan ja pyrkii kohti vapautta, jota kuvissa symboloi lintu. &quot;Pahan olon kuvat&quot; kertovat painajaismaisista peloista, uskonnollisesta ahdistuksesta, kuolemasta ja syyllisyydestä, mutta myös vahvasta vapautumisen ja vapauden kaipuusta ja irtiotoista arjesta. &lt;I&gt;Sininen kettu&lt;/I&gt;-taulusarjassaan taiteilija alkaa löytää itsensä ja rauhan elämälleen, ja taulujen muodot ja teemat pehmenevät. Ranttilan taiteeseen vaikuttivat voimakkaasti myös ajankohtaiset tapahtumat, kuten Tshernobylin ympäristökatastrofi ja Persianlahden sota. Hän tallensi tapahtumien kokemukset kuviinsa, esim. &lt;I&gt;Haavoittunut enkeli&lt;/I&gt;. Ankeiden sävyjen vastapainoksi on viime vuosina ollut näkyvissä uudenlaista seesteisyyttä, jota kuvastavat prinsessamaisen ilottelevat kuvat kultasateesta ja kimalluksesta.&lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> </table> Anu https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuvataide&diff=13289&oldid=prev Anu (8. marraskuuta 2021 kello 11.59) 2021-11-08T11:59:41Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 8. marraskuuta 2021 kello 11.59</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 9:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 9:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt;Toisaalta nykytaiteeseen on keskeisesti vaikuttanut myös länsimainen taidekäsitys. Mielenkiintoisimmat teokset ovat syntyneet nimenomaan perinteen ja nykytaidekäsityksen ristiriidassa. &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt;Toisaalta nykytaiteeseen on keskeisesti vaikuttanut myös länsimainen taidekäsitys. Mielenkiintoisimmat teokset ovat syntyneet nimenomaan perinteen ja nykytaidekäsityksen ristiriidassa. &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Noitarummun sisnanahkaiseen päälliseen on tehty rikas kuvitus saamelaisesta maailmankuvasta ja maailmankaikkeudesta. Kuvat oli värjätty lepänkuoresta tehdystä syljestä tai koverrettu puukolla puunkuoresta, puusta, sarvesta ja luusta. Kun saamelaiset käännytettiin kristinuskoon 1600- ja 1700-luvuilla, lähetyssaarnaajat hävittivät rummut, mutta kuvitustaide jäi henkiin käyttöesineiden kautta. Saamelaisilla on ollut taito kaivertaa veitsenkärjellä tai muulla terävällä esineellä koristeaiheita liuskekivi-, luu- ja puuesineisiin. Puukkokoverrustaide on säilynyt näihin päiviin asti ja tullut tunnetuksi erityisesti sellaisten taiteilijoiden kuin {{Artikkelilinkki|1655|Nils Nilsson Skumin}} kautta. &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Noitarummun sisnanahkaiseen päälliseen on tehty rikas kuvitus saamelaisesta maailmankuvasta ja maailmankaikkeudesta. Kuvat oli värjätty lepänkuoresta tehdystä syljestä tai koverrettu puukolla puunkuoresta, puusta, sarvesta ja luusta. Kun saamelaiset käännytettiin kristinuskoon 1600- ja 1700-luvuilla, lähetyssaarnaajat hävittivät rummut, mutta kuvitustaide jäi henkiin käyttöesineiden kautta. Saamelaisilla on ollut taito kaivertaa veitsenkärjellä tai muulla terävällä esineellä koristeaiheita liuskekivi-, luu- ja puuesineisiin. Puukkokoverrustaide on säilynyt näihin päiviin asti ja <ins class="diffchange diffchange-inline">on </ins>tullut tunnetuksi erityisesti sellaisten taiteilijoiden kuin {{Artikkelilinkki|1655|Nils Nilsson Skumin}} kautta. &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|20JohanTuri.jpg|Johan Turi}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|20JohanTuri.jpg|Johan Turi}}</div></td></tr> </table> Anu https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuvataide&diff=13288&oldid=prev Anu (8. marraskuuta 2021 kello 11.59) 2021-11-08T11:59:08Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 8. marraskuuta 2021 kello 11.59</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 9:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 9:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt;Toisaalta nykytaiteeseen on keskeisesti vaikuttanut myös länsimainen taidekäsitys. Mielenkiintoisimmat teokset ovat syntyneet nimenomaan perinteen ja nykytaidekäsityksen ristiriidassa. &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt;Toisaalta nykytaiteeseen on keskeisesti vaikuttanut myös länsimainen taidekäsitys. Mielenkiintoisimmat teokset ovat syntyneet nimenomaan perinteen ja nykytaidekäsityksen ristiriidassa. &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Noitarummun sisnanahkaiseen päälliseen on tehty rikas kuvitus saamelaisesta maailmankuvasta ja maailmankaikkeudesta. Kuvat oli värjätty lepänkuoresta tehdystä syljestä tai koverrettu puukolla puunkuoresta, puusta, sarvesta ja luusta. Kun saamelaiset käännytettiin kristinuskoon 1600- ja 1700-<del class="diffchange diffchange-inline">luvulla</del>, lähetyssaarnaajat hävittivät rummut, mutta kuvitustaide jäi henkiin käyttöesineiden kautta. Saamelaisilla on ollut taito kaivertaa veitsenkärjellä tai muulla terävällä esineellä koristeaiheita liuskekivi-, luu- ja puuesineisiin. Puukkokoverrustaide on säilynyt näihin päiviin asti ja tullut tunnetuksi erityisesti sellaisten taiteilijoiden <del class="diffchange diffchange-inline">kautta </del>kuin <del class="diffchange diffchange-inline"> ja </del>{{Artikkelilinkki|1655|Nils Nilsson Skumin}} kautta. &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Noitarummun sisnanahkaiseen päälliseen on tehty rikas kuvitus saamelaisesta maailmankuvasta ja maailmankaikkeudesta. Kuvat oli värjätty lepänkuoresta tehdystä syljestä tai koverrettu puukolla puunkuoresta, puusta, sarvesta ja luusta. Kun saamelaiset käännytettiin kristinuskoon 1600- ja 1700-<ins class="diffchange diffchange-inline">luvuilla</ins>, lähetyssaarnaajat hävittivät rummut, mutta kuvitustaide jäi henkiin käyttöesineiden kautta. Saamelaisilla on ollut taito kaivertaa veitsenkärjellä tai muulla terävällä esineellä koristeaiheita liuskekivi-, luu- ja puuesineisiin. Puukkokoverrustaide on säilynyt näihin päiviin asti ja tullut tunnetuksi erityisesti sellaisten taiteilijoiden kuin {{Artikkelilinkki|1655|Nils Nilsson Skumin}} kautta. &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|20JohanTuri.jpg|Johan Turi}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|20JohanTuri.jpg|Johan Turi}}</div></td></tr> </table> Anu https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuvataide&diff=10811&oldid=prev Olli (26. marraskuuta 2014 kello 09.43) 2014-11-26T09:43:22Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 26. marraskuuta 2014 kello 09.43</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 15:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 15:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Turi ja Skum edustavat varhaista itseoppinutta taiteilijapolvea, kun taas John Andreas {{Artikkelilinkki|1653|Savio}} (1902-1938) aloittaa saamelaistaiteessa oppineen taiteilijapolven aikakauden. &lt;/p&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Turi ja Skum edustavat varhaista itseoppinutta taiteilijapolvea, kun taas John Andreas {{Artikkelilinkki|1653|Savio}} (1902-1938) aloittaa saamelaistaiteessa oppineen taiteilijapolven aikakauden. &lt;/p&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Skumin ja Turin sekä Savion perinne yhtyy mielenkiintoisesti nykytaiteen keskeisissä aloittajissa Lars Pirakissa ja {{Artikkelilinkki|1651|Iver Jåksissa}} (s. 1932). Iver Jåksista piti tulla poromies. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun hän joutui vakavaan onnettomuuteen ja vuosiksi sairaalaan. Onnettomuuden aiheuttamista vammoista hän ei toipunut koskaan. Sairaalassa hän oli innostunut piirtämisestä ja halusi jatkaa oppimiaan taitojaan taidekouluissa Oslossa ja Kööpenhaminassa. Opiskelun jälkeen hän palasi pohjoiseen ja rupesi 1960-luvulla päätoimiseksi taiteilijaksi. Jåks on nykytaiteen keskeisin uranuurtaja. &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Skumin ja Turin sekä <ins class="diffchange diffchange-inline">{{Artikkelilinkki|1653|</ins>Savion<ins class="diffchange diffchange-inline">}} </ins>perinne yhtyy mielenkiintoisesti nykytaiteen keskeisissä aloittajissa Lars Pirakissa ja {{Artikkelilinkki|1651|Iver Jåksissa}} (s. 1932). Iver Jåksista piti tulla poromies. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun hän joutui vakavaan onnettomuuteen ja vuosiksi sairaalaan. Onnettomuuden aiheuttamista vammoista hän ei toipunut koskaan. Sairaalassa hän oli innostunut piirtämisestä ja halusi jatkaa oppimiaan taitojaan taidekouluissa Oslossa ja Kööpenhaminassa. Opiskelun jälkeen hän palasi pohjoiseen ja rupesi 1960-luvulla päätoimiseksi taiteilijaksi. Jåks on nykytaiteen keskeisin uranuurtaja. &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin nuorempien sota-aikana ja sen jälkeen syntyneiden taiteilijoiden esiinmarssin myötä 1970-luvun lopulla. Merkittävimpiä tapauksia oli Masin taideryhmän (&lt;i&gt;Sámi dáiddarjoavku&lt;/i&gt;) muotoutuminen 1978 Altajoen kiistan aikoihin. Tähän joukkoon kuuluivat vahvat vaikuttajat käsityötaiteilija (s. 1948), taidemaalari Synnöve Persen (s. 1950) ja taidegraafikko (s. 1946). &lt;/p&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin nuorempien sota-aikana ja sen jälkeen syntyneiden taiteilijoiden esiinmarssin myötä 1970-luvun lopulla. Merkittävimpiä tapauksia oli Masin taideryhmän (&lt;i&gt;Sámi dáiddarjoavku&lt;/i&gt;) muotoutuminen 1978 Altajoen kiistan aikoihin. Tähän joukkoon kuuluivat vahvat vaikuttajat käsityötaiteilija (s. 1948), taidemaalari Synnöve Persen (s. 1950) ja taidegraafikko (s. 1946). &lt;/p&gt;</div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 38:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 38:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kuvissa pahat voimat viettelevät naista ja julistavat tuomiota. Nainen taistelee tuskissaan ja pyrkii kohti vapautta, jota kuvissa symboloi lintu. &quot;Pahan olon kuvat&quot; kertovat painajaismaisista peloista, uskonnollisesta ahdistuksesta, kuolemasta ja syyllisyydestä, mutta myös vahvasta vapautumisen ja vapauden kaipuusta ja irtiotoista arjesta. &lt;I&gt;Sininen kettu&lt;/I&gt;-taulusarjassaan taiteilija alkaa löytää itsensä ja rauhan elämälleen, ja taulujen muodot ja teemat pehmenevät. Ranttilan taiteeseen vaikuttivat voimakkaasti myös ajankohtaiset tapahtumat, kuten Tshernobylin ympäristökatastrofi ja Persianlahden sota. Hän tallensi tapahtumien kokemukset kuviinsa, esim. &lt;I&gt;Haavoittunut enkeli&lt;/I&gt;. Ankeiden sävyjen vastapainoksi on viime vuosina ollut näkyvissä uudenlaista seesteisyyttä, jota kuvastavat prinsessamaisen ilottelevat kuvat kultasateesta ja kimalluksesta.&lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kuvissa pahat voimat viettelevät naista ja julistavat tuomiota. Nainen taistelee tuskissaan ja pyrkii kohti vapautta, jota kuvissa symboloi lintu. &quot;Pahan olon kuvat&quot; kertovat painajaismaisista peloista, uskonnollisesta ahdistuksesta, kuolemasta ja syyllisyydestä, mutta myös vahvasta vapautumisen ja vapauden kaipuusta ja irtiotoista arjesta. &lt;I&gt;Sininen kettu&lt;/I&gt;-taulusarjassaan taiteilija alkaa löytää itsensä ja rauhan elämälleen, ja taulujen muodot ja teemat pehmenevät. Ranttilan taiteeseen vaikuttivat voimakkaasti myös ajankohtaiset tapahtumat, kuten Tshernobylin ympäristökatastrofi ja Persianlahden sota. Hän tallensi tapahtumien kokemukset kuviinsa, esim. &lt;I&gt;Haavoittunut enkeli&lt;/I&gt;. Ankeiden sävyjen vastapainoksi on viime vuosina ollut näkyvissä uudenlaista seesteisyyttä, jota kuvastavat prinsessamaisen ilottelevat kuvat kultasateesta ja kimalluksesta.&lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaistaiteelle on asetettu pulmallisia vaatimuksia. Saamelaistaiteilijan odotetaan kuvaavan saamelaisuutta, saamelaisihmisiä ja esineistöä ja valitsevan aiheensa pelkästään omaleimaisesta ympäristöstään. Vaarana on silloin, että saamelainen aihepiiri on hyvän saamelaistaiteen tärkein arvosteluperuste. Hyvänä esimerkkinä on Savion taiteen arvostaminen. Hänen kuvissaan esiintyy muitakin aiheita kuin saamelaisia ja juuri näissä kuvissa hänen luova kykynsä tulee esiin. Kuitenkin vain hänen saamelaisaiheiset taideteoksensa herättivät kiinnostusta. Yhä saamelaista taidetta pyritään arvioimaan samalla tavoin. Nykypäivän saamelaistaiteilijan pyrkimyksenä on kuitenkin olla tasaveroinen kilpailija alallaan taustasta tai syntyperästä huolimatta ja tuoda panoksensa yhteispohjoismaiseen taiteeseen ja yhteiskuntaan. Nykypäivän taiteilijoiden teoksia on useissa kokoelmissa Pohjoismaissa, ja he pitävät usein yhteisnäyttelyitä ympäri maailmaa.&lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaistaiteelle on asetettu pulmallisia vaatimuksia. Saamelaistaiteilijan odotetaan kuvaavan saamelaisuutta, saamelaisihmisiä ja esineistöä ja valitsevan aiheensa pelkästään omaleimaisesta ympäristöstään. Vaarana on silloin, että saamelainen aihepiiri on hyvän saamelaistaiteen tärkein arvosteluperuste. Hyvänä esimerkkinä on <ins class="diffchange diffchange-inline">{{Artikkelilinkki|1653|</ins>Savion<ins class="diffchange diffchange-inline">}} </ins>taiteen arvostaminen. Hänen kuvissaan esiintyy muitakin aiheita kuin saamelaisia ja juuri näissä kuvissa hänen luova kykynsä tulee esiin. Kuitenkin vain hänen saamelaisaiheiset taideteoksensa herättivät kiinnostusta. Yhä saamelaista taidetta pyritään arvioimaan samalla tavoin. Nykypäivän saamelaistaiteilijan pyrkimyksenä on kuitenkin olla tasaveroinen kilpailija alallaan taustasta tai syntyperästä huolimatta ja tuoda panoksensa yhteispohjoismaiseen taiteeseen ja yhteiskuntaan. Nykypäivän taiteilijoiden teoksia on useissa kokoelmissa Pohjoismaissa, ja he pitävät usein yhteisnäyttelyitä ympäri maailmaa.&lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;BR&gt;&lt;BR&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;BR&gt;&lt;BR&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Artikkelilinkki|20140806122610|Sisällysluettelo: Taiteet}} &lt;BR&gt;&lt;BR&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Artikkelilinkki|20140806122610|Sisällysluettelo: Taiteet}} &lt;BR&gt;&lt;BR&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Taiteet</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Taiteet</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari</del>}}</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td></tr> </table> Olli https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuvataide&diff=10810&oldid=prev Olli (26. marraskuuta 2014 kello 09.41) 2014-11-26T09:41:39Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 26. marraskuuta 2014 kello 09.41</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 13:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 13:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|20JohanTuri.jpg|Johan Turi}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|20JohanTuri.jpg|Johan Turi}}</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Turi ja Skum edustavat varhaista itseoppinutta taiteilijapolvea, kun taas John Andreas {{Artikkelilinkki|1653|Savio}} (1902-1938) aloittaa saamelaistaiteessa oppineen taiteilijapolven aikakauden<del class="diffchange diffchange-inline">. Skumin ja Turin sekä Savion perinne yhtyy mielenkiintoisesti nykytaiteen keskeisissä aloittajissa Lars Pirakissa ja {{Artikkelilinkki|1651|Iver Jåksissa}} (s. 1932)</del>. &lt;/p&gt;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Turi ja Skum edustavat varhaista itseoppinutta taiteilijapolvea, kun taas John Andreas {{Artikkelilinkki|1653|Savio}} (1902-1938) aloittaa saamelaistaiteessa oppineen taiteilijapolven aikakauden. &lt;/p&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Iver Jåksista piti tulla poromies. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun hän joutui vakavaan onnettomuuteen ja vuosiksi sairaalaan. Onnettomuuden aiheuttamista vammoista hän ei toipunut koskaan. Sairaalassa hän oli innostunut piirtämisestä ja halusi jatkaa oppimiaan taitojaan taidekouluissa Oslossa ja Kööpenhaminassa. Opiskelun jälkeen hän palasi pohjoiseen ja rupesi 1960-luvulla päätoimiseksi taiteilijaksi. Jåks on nykytaiteen keskeisin uranuurtaja. &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; <ins class="diffchange diffchange-inline">Skumin ja Turin sekä Savion perinne yhtyy mielenkiintoisesti nykytaiteen keskeisissä aloittajissa Lars Pirakissa ja {{Artikkelilinkki|1651|Iver Jåksissa}} (s. 1932). </ins>Iver Jåksista piti tulla poromies. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun hän joutui vakavaan onnettomuuteen ja vuosiksi sairaalaan. Onnettomuuden aiheuttamista vammoista hän ei toipunut koskaan. Sairaalassa hän oli innostunut piirtämisestä ja halusi jatkaa oppimiaan taitojaan taidekouluissa Oslossa ja Kööpenhaminassa. Opiskelun jälkeen hän palasi pohjoiseen ja rupesi 1960-luvulla päätoimiseksi taiteilijaksi. Jåks on nykytaiteen keskeisin uranuurtaja. &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin nuorempien sota-aikana ja sen jälkeen syntyneiden taiteilijoiden esiinmarssin myötä 1970-luvun lopulla. Merkittävimpiä tapauksia oli Masin taideryhmän (&lt;i&gt;Sámi dáiddarjoavku&lt;/i&gt;) muotoutuminen 1978 Altajoen kiistan aikoihin. Tähän joukkoon kuuluivat vahvat vaikuttajat käsityötaiteilija (s. 1948), taidemaalari Synnöve Persen (s. 1950) ja taidegraafikko (s. 1946). &lt;/p&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin nuorempien sota-aikana ja sen jälkeen syntyneiden taiteilijoiden esiinmarssin myötä 1970-luvun lopulla. Merkittävimpiä tapauksia oli Masin taideryhmän (&lt;i&gt;Sámi dáiddarjoavku&lt;/i&gt;) muotoutuminen 1978 Altajoen kiistan aikoihin. Tähän joukkoon kuuluivat vahvat vaikuttajat käsityötaiteilija (s. 1948), taidemaalari Synnöve Persen (s. 1950) ja taidegraafikko (s. 1946). &lt;/p&gt;</div></td></tr> </table> Olli https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuvataide&diff=10809&oldid=prev Olli (26. marraskuuta 2014 kello 09.40) 2014-11-26T09:40:36Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 26. marraskuuta 2014 kello 09.40</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 13:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 13:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|20JohanTuri.jpg|Johan Turi}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|20JohanTuri.jpg|Johan Turi}}</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Turi ja Skum edustavat varhaista itseoppinutta taiteilijapolvea, kun taas John Andreas {{Artikkelilinkki|1653|Savio}} (1902-1938) aloittaa saamelaistaiteessa oppineen taiteilijapolven aikakauden. Skumin ja Turin sekä Savion perinne yhtyy mielenkiintoisesti nykytaiteen keskeisissä aloittajissa Lars Pirakissa ja {{Artikkelilinkki|1651|Iver Jåksissa}} (s. 1932). Iver Jåksista piti tulla poromies. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun hän joutui vakavaan onnettomuuteen ja vuosiksi sairaalaan. Onnettomuuden aiheuttamista vammoista hän ei toipunut koskaan. Sairaalassa hän oli innostunut piirtämisestä ja halusi jatkaa oppimiaan taitojaan taidekouluissa Oslossa ja Kööpenhaminassa. Opiskelun jälkeen hän palasi pohjoiseen ja rupesi 1960-luvulla päätoimiseksi taiteilijaksi. Jåks on nykytaiteen keskeisin uranuurtaja. &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Turi ja Skum edustavat varhaista itseoppinutta taiteilijapolvea, kun taas John Andreas {{Artikkelilinkki|1653|Savio}} (1902-1938) aloittaa saamelaistaiteessa oppineen taiteilijapolven aikakauden. Skumin ja Turin sekä Savion perinne yhtyy mielenkiintoisesti nykytaiteen keskeisissä aloittajissa Lars Pirakissa ja {{Artikkelilinkki|1651|Iver Jåksissa}} (s. 1932). <ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;/p&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; </ins>Iver Jåksista piti tulla poromies. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun hän joutui vakavaan onnettomuuteen ja vuosiksi sairaalaan. Onnettomuuden aiheuttamista vammoista hän ei toipunut koskaan. Sairaalassa hän oli innostunut piirtämisestä ja halusi jatkaa oppimiaan taitojaan taidekouluissa Oslossa ja Kööpenhaminassa. Opiskelun jälkeen hän palasi pohjoiseen ja rupesi 1960-luvulla päätoimiseksi taiteilijaksi. Jåks on nykytaiteen keskeisin uranuurtaja. &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin nuorempien sota-aikana ja sen jälkeen syntyneiden taiteilijoiden esiinmarssin myötä 1970-luvun lopulla. Merkittävimpiä tapauksia oli Masin taideryhmän (&lt;i&gt;Sámi dáiddarjoavku&lt;/i&gt;) muotoutuminen 1978 Altajoen kiistan aikoihin. Tähän joukkoon kuuluivat vahvat vaikuttajat käsityötaiteilija (s. 1948), taidemaalari Synnöve Persen (s. 1950) ja taidegraafikko (s. 1946). &lt;/p&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin nuorempien sota-aikana ja sen jälkeen syntyneiden taiteilijoiden esiinmarssin myötä 1970-luvun lopulla. Merkittävimpiä tapauksia oli Masin taideryhmän (&lt;i&gt;Sámi dáiddarjoavku&lt;/i&gt;) muotoutuminen 1978 Altajoen kiistan aikoihin. Tähän joukkoon kuuluivat vahvat vaikuttajat käsityötaiteilija (s. 1948), taidemaalari Synnöve Persen (s. 1950) ja taidegraafikko (s. 1946). &lt;/p&gt;</div></td></tr> </table> Olli https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuvataide&diff=10808&oldid=prev Olli (26. marraskuuta 2014 kello 09.39) 2014-11-26T09:39:35Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 26. marraskuuta 2014 kello 09.39</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 33:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 33:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|Dsc00625.jpg|Taiteilijat Satu Natunen, Marja Helander ja Merja-Aletta Ranttila|Yhteinen maa –taidenäyttelyn avajaisissa Akseli Gallen-Kallelan museossa helmikuussa 2003.}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|Dsc00625.jpg|Taiteilijat Satu Natunen, Marja Helander ja Merja-Aletta Ranttila|Yhteinen maa –taidenäyttelyn avajaisissa Akseli Gallen-Kallelan museossa helmikuussa 2003.}}</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Monien sysäyksenä taiteen tekemiseen näyttää usein olleen fyysinen vamma tai jokin tietty trauma, joka on syntynyt taustan ja uusien vaikutteiden välisestä ristiriidasta. Mathisen, kuten Jåkskin joutui sairaalaan vuosikausiksi sairautensa vuoksi ja alkoi purkaa sairauskokemuksiaan taiteen tekemiseen. Suomessa vaikuttavan taidemaalarin Merja Aletta Ranttilan omien sanojen mukaan hänellä on ollut tarvetta purkaa lapsuutensa traumaattisia kokemuksia, joita leimasi voimakas lestadiolainen ympäristö. Ranttila tunnetaan pohjoisen eksotiikkana pidetystä symboliikasta, unenomaisesta kuvamaailmasta ja etenkin töissä usein toistuvista piruista ja voimakkaista naishahmoista. Taiteilija tuli laajemmin tunnetuksi vuoden 1993 Tornion shamaanikesässä syntyneestä väittelystä &quot;pirun kuvista&quot;, joita papit tulkitsivat shamanismiksi ja saatananpalvonnaksi. Ranttila on taiteessaan käynyt läpi omia lapsuuden ja nuoruuden ahdistuksiaan. Hänen linopiirrostensa keskeinen hahmo on terävän kulmikkaasti piirretty, jossain määrin irvokas ja voimakas nainen. Kuvissa pahat voimat viettelevät naista ja julistavat tuomiota. Nainen taistelee tuskissaan ja pyrkii kohti vapautta, jota kuvissa symboloi lintu. &quot;Pahan olon kuvat&quot; kertovat painajaismaisista peloista, uskonnollisesta ahdistuksesta, kuolemasta ja syyllisyydestä, mutta myös vahvasta vapautumisen ja vapauden kaipuusta ja irtiotoista arjesta. &lt;I&gt;Sininen kettu&lt;/I&gt;-taulusarjassaan taiteilija alkaa löytää itsensä ja rauhan elämälleen, ja taulujen muodot ja teemat pehmenevät. Ranttilan taiteeseen vaikuttivat voimakkaasti myös ajankohtaiset tapahtumat, kuten Tshernobylin ympäristökatastrofi ja Persianlahden sota. Hän tallensi tapahtumien kokemukset kuviinsa, esim. &lt;I&gt;Haavoittunut enkeli&lt;/I&gt;. Ankeiden sävyjen vastapainoksi on viime vuosina ollut näkyvissä uudenlaista seesteisyyttä, jota kuvastavat prinsessamaisen ilottelevat kuvat kultasateesta ja kimalluksesta.&lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Monien sysäyksenä taiteen tekemiseen näyttää usein olleen fyysinen vamma tai jokin tietty trauma, joka on syntynyt taustan ja uusien vaikutteiden välisestä ristiriidasta. Mathisen, kuten Jåkskin joutui sairaalaan vuosikausiksi sairautensa vuoksi ja alkoi purkaa sairauskokemuksiaan taiteen tekemiseen. Suomessa vaikuttavan taidemaalarin Merja Aletta Ranttilan omien sanojen mukaan hänellä on ollut tarvetta purkaa lapsuutensa traumaattisia kokemuksia, joita leimasi voimakas lestadiolainen ympäristö. Ranttila tunnetaan pohjoisen eksotiikkana pidetystä symboliikasta, unenomaisesta kuvamaailmasta ja etenkin töissä usein toistuvista piruista ja voimakkaista naishahmoista. Taiteilija tuli laajemmin tunnetuksi vuoden 1993 Tornion shamaanikesässä syntyneestä väittelystä &quot;pirun kuvista&quot;, joita papit tulkitsivat shamanismiksi ja saatananpalvonnaksi. Ranttila on taiteessaan käynyt läpi omia lapsuuden ja nuoruuden ahdistuksiaan. Hänen linopiirrostensa keskeinen hahmo on terävän kulmikkaasti piirretty, jossain määrin irvokas ja voimakas nainen. <ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;/p&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; </ins>Kuvissa pahat voimat viettelevät naista ja julistavat tuomiota. Nainen taistelee tuskissaan ja pyrkii kohti vapautta, jota kuvissa symboloi lintu. &quot;Pahan olon kuvat&quot; kertovat painajaismaisista peloista, uskonnollisesta ahdistuksesta, kuolemasta ja syyllisyydestä, mutta myös vahvasta vapautumisen ja vapauden kaipuusta ja irtiotoista arjesta. &lt;I&gt;Sininen kettu&lt;/I&gt;-taulusarjassaan taiteilija alkaa löytää itsensä ja rauhan elämälleen, ja taulujen muodot ja teemat pehmenevät. Ranttilan taiteeseen vaikuttivat voimakkaasti myös ajankohtaiset tapahtumat, kuten Tshernobylin ympäristökatastrofi ja Persianlahden sota. Hän tallensi tapahtumien kokemukset kuviinsa, esim. &lt;I&gt;Haavoittunut enkeli&lt;/I&gt;. Ankeiden sävyjen vastapainoksi on viime vuosina ollut näkyvissä uudenlaista seesteisyyttä, jota kuvastavat prinsessamaisen ilottelevat kuvat kultasateesta ja kimalluksesta.&lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaistaiteelle on asetettu pulmallisia vaatimuksia. Saamelaistaiteilijan odotetaan kuvaavan saamelaisuutta, saamelaisihmisiä ja esineistöä ja valitsevan aiheensa pelkästään omaleimaisesta ympäristöstään. Vaarana on silloin, että saamelainen aihepiiri on hyvän saamelaistaiteen tärkein arvosteluperuste. Hyvänä esimerkkinä on Savion taiteen arvostaminen. Hänen kuvissaan esiintyy muitakin aiheita kuin saamelaisia ja juuri näissä kuvissa hänen luova kykynsä tulee esiin. Kuitenkin vain hänen saamelaisaiheiset taideteoksensa herättivät kiinnostusta. Yhä saamelaista taidetta pyritään arvioimaan samalla tavoin. Nykypäivän saamelaistaiteilijan pyrkimyksenä on kuitenkin olla tasaveroinen kilpailija alallaan taustasta tai syntyperästä huolimatta ja tuoda panoksensa yhteispohjoismaiseen taiteeseen ja yhteiskuntaan. Nykypäivän taiteilijoiden teoksia on useissa kokoelmissa Pohjoismaissa, ja he pitävät usein yhteisnäyttelyitä ympäri maailmaa.&lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaistaiteelle on asetettu pulmallisia vaatimuksia. Saamelaistaiteilijan odotetaan kuvaavan saamelaisuutta, saamelaisihmisiä ja esineistöä ja valitsevan aiheensa pelkästään omaleimaisesta ympäristöstään. Vaarana on silloin, että saamelainen aihepiiri on hyvän saamelaistaiteen tärkein arvosteluperuste. Hyvänä esimerkkinä on Savion taiteen arvostaminen. Hänen kuvissaan esiintyy muitakin aiheita kuin saamelaisia ja juuri näissä kuvissa hänen luova kykynsä tulee esiin. Kuitenkin vain hänen saamelaisaiheiset taideteoksensa herättivät kiinnostusta. Yhä saamelaista taidetta pyritään arvioimaan samalla tavoin. Nykypäivän saamelaistaiteilijan pyrkimyksenä on kuitenkin olla tasaveroinen kilpailija alallaan taustasta tai syntyperästä huolimatta ja tuoda panoksensa yhteispohjoismaiseen taiteeseen ja yhteiskuntaan. Nykypäivän taiteilijoiden teoksia on useissa kokoelmissa Pohjoismaissa, ja he pitävät usein yhteisnäyttelyitä ympäri maailmaa.&lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> </table> Olli https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuvataide&diff=10807&oldid=prev Olli (26. marraskuuta 2014 kello 09.37) 2014-11-26T09:37:51Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 26. marraskuuta 2014 kello 09.37</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 24:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 24:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Taiteilijat sovittavat omia lähtökohtiaan ja länsimaisen ja valtaväestöjen laitoksissa saatuja oppeja yhteen. Tuotannossa siis näkyy perinteen ja uusien vaikutteiden vuorovaikutus. Perinteinen saamelainen kuvasto ja väriainekset ovat näkyneet selkeimmin Nils Aslak Valkeapään ja Ragnar Mathisenin töissä. Valkeapää on kehitellyt noitarumpujen kuvioita uusiin muotoihin maalauksissaan ja kirjojensa kuvituksissa. Mathisen on tullut tunnetuksi ennen kaikkea saamelaista maailmankuvaa esittävistä kartoistaan, joiden nimistö, kuvasto ja maailmannäkemys ovat saamelaisen hengen mukaisia. Keskustana hänellä on ilman rajoja piirretty Saamenmaa. Molemmilla taiteilijoilla on vahva henkinen suhde esi-isiensä kuvamaailmaan ja noitarumpujen symboliikkaan. &lt;/P&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Taiteilijat sovittavat omia lähtökohtiaan ja länsimaisen ja valtaväestöjen laitoksissa saatuja oppeja yhteen. Tuotannossa siis näkyy perinteen ja uusien vaikutteiden vuorovaikutus. Perinteinen saamelainen kuvasto ja väriainekset ovat näkyneet selkeimmin Nils Aslak Valkeapään ja Ragnar Mathisenin töissä. Valkeapää on kehitellyt noitarumpujen kuvioita uusiin muotoihin maalauksissaan ja kirjojensa kuvituksissa. Mathisen on tullut tunnetuksi ennen kaikkea saamelaista maailmankuvaa esittävistä kartoistaan, joiden nimistö, kuvasto ja maailmannäkemys ovat saamelaisen hengen mukaisia. Keskustana hänellä on ilman rajoja piirretty Saamenmaa. Molemmilla taiteilijoilla on vahva henkinen suhde esi-isiensä kuvamaailmaan ja noitarumpujen symboliikkaan. &lt;/P&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Nykyajan taiteilijoista Norjassa vaikuttavat Synnöve Persen, Hans-Ragnar Mathisen, Aage Gaup (s. 1943), Ingunn Utsi (s. 1948), Josef Halse (s. 1950), Trygve Lund Guttormsen (s. 1933) ja Liisa Helander (s. 1955), Suomessa Merja Aletta Ranttila (s. 1960), Marja Helander, Outi Pieski ja Satu Natunen sekä Ruotsissa Lars Pirak (s. 1932), Majlis Skaltje (s. 1940), Rose Marie Huuva (s. 1950), Britta Marakatt-Labba (s. 1951) ja Eva Aira (s. 1957). Useimmat taiteilijoista ovat myös halunneet lähteä muuntelemaan perinteitään, halunneet jopa sanoutua irti romanttisesta ja eksoottisesta koetusta symboliikasta ja tuoneet esille uutta kuvastoa. Synnöve Persen on kuvataiteilija, joka on keskittynyt värien sommitteluun ja sävyillä luotuihin tunnelmiin. Hän on omien sanojensa mukaan yrittänyt sovittaa saamansa taidekorkeakoulun taideopit omiin lähtökohtiinsa kuitenkaan haavoittamatta itseään. Monilla nykypäivän taiteilijoilla on taidekoulutuksen lisäksi myös vahva käsityökoulutus. Suomen kuvataideakatemiassakin opiskellut Maj-Lis Skaltje on palannut henkisille juurilleen ja alkanut hyödyntää myös perinteisiä käsityötaitoja omissa näyttävissä installaatioissaan.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Nykyajan taiteilijoista Norjassa vaikuttavat Synnöve Persen, Hans-Ragnar Mathisen, Aage Gaup (s. 1943), Ingunn Utsi (s. 1948), Josef Halse (s. 1950), Trygve Lund Guttormsen (s. 1933) ja Liisa Helander (s. 1955), Suomessa Merja Aletta Ranttila (s. 1960), Marja Helander, Outi Pieski ja Satu Natunen sekä Ruotsissa Lars Pirak (s. 1932), Majlis Skaltje (s. 1940), Rose Marie Huuva (s. 1950), Britta Marakatt-Labba (s. 1951) ja Eva Aira (s. 1957). Useimmat taiteilijoista ovat myös halunneet lähteä muuntelemaan perinteitään, halunneet jopa sanoutua irti romanttisesta ja eksoottisesta koetusta symboliikasta ja tuoneet esille uutta kuvastoa. Synnöve Persen on kuvataiteilija, joka on keskittynyt värien sommitteluun ja sävyillä luotuihin tunnelmiin. Hän on omien sanojensa mukaan yrittänyt sovittaa saamansa taidekorkeakoulun taideopit omiin lähtökohtiinsa kuitenkaan haavoittamatta itseään. Monilla nykypäivän taiteilijoilla on taidekoulutuksen lisäksi myös vahva käsityökoulutus. Suomen kuvataideakatemiassakin opiskellut Maj-Lis Skaltje on palannut henkisille juurilleen ja alkanut hyödyntää myös perinteisiä käsityötaitoja omissa näyttävissä installaatioissaan.<ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;/p&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|Dsc00674.jpg|Taiteilija Maj-Lis Skaltjen installaatio.&lt;BR&gt;Yhteinen maa -taidenäyttelyn avajaisissa Akseli Gallen-Kallelan museossa helmikuussa 2003.}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|Dsc00674.jpg|Taiteilija Maj-Lis Skaltjen installaatio.&lt;BR&gt;Yhteinen maa -taidenäyttelyn avajaisissa Akseli Gallen-Kallelan museossa helmikuussa 2003.}}</div></td></tr> </table> Olli https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuvataide&diff=10806&oldid=prev Olli (26. marraskuuta 2014 kello 09.37) 2014-11-26T09:37:07Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 26. marraskuuta 2014 kello 09.37</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 31:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 31:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|Dsc00627.jpg|Taiteilija Outi Pieski&lt;BR&gt;Yhteinen maa –taidenäyttelyn avajaisissa Akseli Gallen-Kallelan museossa helmikuussa 2003.}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|Dsc00627.jpg|Taiteilija Outi Pieski&lt;BR&gt;Yhteinen maa –taidenäyttelyn avajaisissa Akseli Gallen-Kallelan museossa helmikuussa 2003.}}</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|Dsc00625.jpg|<del class="diffchange diffchange-inline">Taiteilija Maj</del>-<del class="diffchange diffchange-inline">Lis Skaltjen installaatio.&lt;BR&gt;</del>Yhteinen maa <del class="diffchange diffchange-inline">-taidenäyttelyn </del>avajaisissa Akseli Gallen-Kallelan museossa helmikuussa 2003.}}</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|Dsc00625.jpg|<ins class="diffchange diffchange-inline">Taiteilijat Satu Natunen, Marja Helander ja Merja</ins>-<ins class="diffchange diffchange-inline">Aletta Ranttila|</ins>Yhteinen maa <ins class="diffchange diffchange-inline">–taidenäyttelyn </ins>avajaisissa Akseli Gallen-Kallelan museossa helmikuussa 2003.}}</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Monien sysäyksenä taiteen tekemiseen näyttää usein olleen fyysinen vamma tai jokin tietty trauma, joka on syntynyt taustan ja uusien vaikutteiden välisestä ristiriidasta. Mathisen, kuten Jåkskin joutui sairaalaan vuosikausiksi sairautensa vuoksi ja alkoi purkaa sairauskokemuksiaan taiteen tekemiseen. Suomessa vaikuttavan taidemaalarin Merja Aletta Ranttilan omien sanojen mukaan hänellä on ollut tarvetta purkaa lapsuutensa traumaattisia kokemuksia, joita leimasi voimakas lestadiolainen ympäristö. Ranttila tunnetaan pohjoisen eksotiikkana pidetystä symboliikasta, unenomaisesta kuvamaailmasta ja etenkin töissä usein toistuvista piruista ja voimakkaista naishahmoista. Taiteilija tuli laajemmin tunnetuksi vuoden 1993 Tornion shamaanikesässä syntyneestä väittelystä &quot;pirun kuvista&quot;, joita papit tulkitsivat shamanismiksi ja saatananpalvonnaksi. Ranttila on taiteessaan käynyt läpi omia lapsuuden ja nuoruuden ahdistuksiaan. Hänen linopiirrostensa keskeinen hahmo on terävän kulmikkaasti piirretty, jossain määrin irvokas ja voimakas nainen. Kuvissa pahat voimat viettelevät naista ja julistavat tuomiota. Nainen taistelee tuskissaan ja pyrkii kohti vapautta, jota kuvissa symboloi lintu. &quot;Pahan olon kuvat&quot; kertovat painajaismaisista peloista, uskonnollisesta ahdistuksesta, kuolemasta ja syyllisyydestä, mutta myös vahvasta vapautumisen ja vapauden kaipuusta ja irtiotoista arjesta. &lt;I&gt;Sininen kettu&lt;/I&gt;-taulusarjassaan taiteilija alkaa löytää itsensä ja rauhan elämälleen, ja taulujen muodot ja teemat pehmenevät. Ranttilan taiteeseen vaikuttivat voimakkaasti myös ajankohtaiset tapahtumat, kuten Tshernobylin ympäristökatastrofi ja Persianlahden sota. Hän tallensi tapahtumien kokemukset kuviinsa, esim. &lt;I&gt;Haavoittunut enkeli&lt;/I&gt;. Ankeiden sävyjen vastapainoksi on viime vuosina ollut näkyvissä uudenlaista seesteisyyttä, jota kuvastavat prinsessamaisen ilottelevat kuvat kultasateesta ja kimalluksesta.&lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Monien sysäyksenä taiteen tekemiseen näyttää usein olleen fyysinen vamma tai jokin tietty trauma, joka on syntynyt taustan ja uusien vaikutteiden välisestä ristiriidasta. Mathisen, kuten Jåkskin joutui sairaalaan vuosikausiksi sairautensa vuoksi ja alkoi purkaa sairauskokemuksiaan taiteen tekemiseen. Suomessa vaikuttavan taidemaalarin Merja Aletta Ranttilan omien sanojen mukaan hänellä on ollut tarvetta purkaa lapsuutensa traumaattisia kokemuksia, joita leimasi voimakas lestadiolainen ympäristö. Ranttila tunnetaan pohjoisen eksotiikkana pidetystä symboliikasta, unenomaisesta kuvamaailmasta ja etenkin töissä usein toistuvista piruista ja voimakkaista naishahmoista. Taiteilija tuli laajemmin tunnetuksi vuoden 1993 Tornion shamaanikesässä syntyneestä väittelystä &quot;pirun kuvista&quot;, joita papit tulkitsivat shamanismiksi ja saatananpalvonnaksi. Ranttila on taiteessaan käynyt läpi omia lapsuuden ja nuoruuden ahdistuksiaan. Hänen linopiirrostensa keskeinen hahmo on terävän kulmikkaasti piirretty, jossain määrin irvokas ja voimakas nainen. Kuvissa pahat voimat viettelevät naista ja julistavat tuomiota. Nainen taistelee tuskissaan ja pyrkii kohti vapautta, jota kuvissa symboloi lintu. &quot;Pahan olon kuvat&quot; kertovat painajaismaisista peloista, uskonnollisesta ahdistuksesta, kuolemasta ja syyllisyydestä, mutta myös vahvasta vapautumisen ja vapauden kaipuusta ja irtiotoista arjesta. &lt;I&gt;Sininen kettu&lt;/I&gt;-taulusarjassaan taiteilija alkaa löytää itsensä ja rauhan elämälleen, ja taulujen muodot ja teemat pehmenevät. Ranttilan taiteeseen vaikuttivat voimakkaasti myös ajankohtaiset tapahtumat, kuten Tshernobylin ympäristökatastrofi ja Persianlahden sota. Hän tallensi tapahtumien kokemukset kuviinsa, esim. &lt;I&gt;Haavoittunut enkeli&lt;/I&gt;. Ankeiden sävyjen vastapainoksi on viime vuosina ollut näkyvissä uudenlaista seesteisyyttä, jota kuvastavat prinsessamaisen ilottelevat kuvat kultasateesta ja kimalluksesta.&lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaistaiteelle on asetettu pulmallisia vaatimuksia. Saamelaistaiteilijan odotetaan kuvaavan saamelaisuutta, saamelaisihmisiä ja esineistöä ja valitsevan aiheensa pelkästään omaleimaisesta ympäristöstään. Vaarana on silloin, että saamelainen aihepiiri on hyvän saamelaistaiteen tärkein arvosteluperuste. Hyvänä esimerkkinä on Savion taiteen arvostaminen. Hänen kuvissaan esiintyy muitakin aiheita kuin saamelaisia ja juuri näissä kuvissa hänen luova kykynsä tulee esiin. Kuitenkin vain hänen saamelaisaiheiset taideteoksensa herättivät kiinnostusta. Yhä saamelaista taidetta pyritään arvioimaan samalla tavoin. Nykypäivän saamelaistaiteilijan pyrkimyksenä on kuitenkin olla tasaveroinen kilpailija alallaan taustasta tai syntyperästä huolimatta ja tuoda panoksensa yhteispohjoismaiseen taiteeseen ja yhteiskuntaan. Nykypäivän taiteilijoiden teoksia on useissa kokoelmissa Pohjoismaissa, ja he pitävät usein yhteisnäyttelyitä ympäri maailmaa.&lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaistaiteelle on asetettu pulmallisia vaatimuksia. Saamelaistaiteilijan odotetaan kuvaavan saamelaisuutta, saamelaisihmisiä ja esineistöä ja valitsevan aiheensa pelkästään omaleimaisesta ympäristöstään. Vaarana on silloin, että saamelainen aihepiiri on hyvän saamelaistaiteen tärkein arvosteluperuste. Hyvänä esimerkkinä on Savion taiteen arvostaminen. Hänen kuvissaan esiintyy muitakin aiheita kuin saamelaisia ja juuri näissä kuvissa hänen luova kykynsä tulee esiin. Kuitenkin vain hänen saamelaisaiheiset taideteoksensa herättivät kiinnostusta. Yhä saamelaista taidetta pyritään arvioimaan samalla tavoin. Nykypäivän saamelaistaiteilijan pyrkimyksenä on kuitenkin olla tasaveroinen kilpailija alallaan taustasta tai syntyperästä huolimatta ja tuoda panoksensa yhteispohjoismaiseen taiteeseen ja yhteiskuntaan. Nykypäivän taiteilijoiden teoksia on useissa kokoelmissa Pohjoismaissa, ja he pitävät usein yhteisnäyttelyitä ympäri maailmaa.&lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">&lt;BR&gt;&lt;BR&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">{{Artikkelilinkki|20140806122610|Sisällysluettelo: Taiteet}} &lt;BR&gt;&lt;BR&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Taiteet</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Taiteet</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari}}</div></td></tr> </table> Olli https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuvataide&diff=10805&oldid=prev Olli (26. marraskuuta 2014 kello 09.34) 2014-11-26T09:34:16Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 26. marraskuuta 2014 kello 09.34</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 5:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 5:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaisen kuvataiteen lähtökohdat kumpuavat tuhansien vuosien takaisesta kalliopiirrostaiteesta ja kansantaiteesta, joka ilmenee alkuperäisenä.&lt;/p&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaisen kuvataiteen lähtökohdat kumpuavat tuhansien vuosien takaisesta kalliopiirrostaiteesta ja kansantaiteesta, joka ilmenee alkuperäisenä.&lt;/p&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|01noitarumpu.jpg|Noitarumpu: Kemin rumpu}}<del class="diffchange diffchange-inline">. </del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|01noitarumpu.jpg|Noitarumpu: Kemin rumpu}} &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt;Toisaalta nykytaiteeseen on keskeisesti vaikuttanut myös länsimainen taidekäsitys. Mielenkiintoisimmat teokset ovat syntyneet nimenomaan perinteen ja nykytaidekäsityksen ristiriidassa. &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt;Toisaalta nykytaiteeseen on keskeisesti vaikuttanut myös länsimainen taidekäsitys. Mielenkiintoisimmat teokset ovat syntyneet nimenomaan perinteen ja nykytaidekäsityksen ristiriidassa. &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 11:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 11:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Noitarummun sisnanahkaiseen päälliseen on tehty rikas kuvitus saamelaisesta maailmankuvasta ja maailmankaikkeudesta. Kuvat oli värjätty lepänkuoresta tehdystä syljestä tai koverrettu puukolla puunkuoresta, puusta, sarvesta ja luusta. Kun saamelaiset käännytettiin kristinuskoon 1600- ja 1700-luvulla, lähetyssaarnaajat hävittivät rummut, mutta kuvitustaide jäi henkiin käyttöesineiden kautta. Saamelaisilla on ollut taito kaivertaa veitsenkärjellä tai muulla terävällä esineellä koristeaiheita liuskekivi-, luu- ja puuesineisiin. Puukkokoverrustaide on säilynyt näihin päiviin asti ja tullut tunnetuksi erityisesti sellaisten taiteilijoiden kautta kuin&#160; ja {{Artikkelilinkki|1655|Nils Nilsson Skumin}} kautta. &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Noitarummun sisnanahkaiseen päälliseen on tehty rikas kuvitus saamelaisesta maailmankuvasta ja maailmankaikkeudesta. Kuvat oli värjätty lepänkuoresta tehdystä syljestä tai koverrettu puukolla puunkuoresta, puusta, sarvesta ja luusta. Kun saamelaiset käännytettiin kristinuskoon 1600- ja 1700-luvulla, lähetyssaarnaajat hävittivät rummut, mutta kuvitustaide jäi henkiin käyttöesineiden kautta. Saamelaisilla on ollut taito kaivertaa veitsenkärjellä tai muulla terävällä esineellä koristeaiheita liuskekivi-, luu- ja puuesineisiin. Puukkokoverrustaide on säilynyt näihin päiviin asti ja tullut tunnetuksi erityisesti sellaisten taiteilijoiden kautta kuin&#160; ja {{Artikkelilinkki|1655|Nils Nilsson Skumin}} kautta. &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|20JohanTuri.jpg}}</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|20JohanTuri.jpg<ins class="diffchange diffchange-inline">|Johan Turi</ins>}}</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Turi ja Skum edustavat varhaista itseoppinutta taiteilijapolvea, kun taas John Andreas {{Artikkelilinkki|1653|Savio}} (1902-1938) aloittaa saamelaistaiteessa oppineen taiteilijapolven aikakauden. Skumin ja Turin sekä Savion perinne yhtyy mielenkiintoisesti nykytaiteen keskeisissä aloittajissa Lars Pirakissa ja Iver Jåksissa (s. 1932). Iver Jåksista piti tulla poromies. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun hän joutui vakavaan onnettomuuteen ja vuosiksi sairaalaan. Onnettomuuden aiheuttamista vammoista hän ei toipunut koskaan. Sairaalassa hän oli innostunut piirtämisestä ja halusi jatkaa oppimiaan taitojaan taidekouluissa Oslossa ja Kööpenhaminassa. Opiskelun jälkeen hän palasi pohjoiseen ja rupesi 1960-luvulla päätoimiseksi taiteilijaksi. Jåks on nykytaiteen keskeisin uranuurtaja. &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Turi ja Skum edustavat varhaista itseoppinutta taiteilijapolvea, kun taas John Andreas {{Artikkelilinkki|1653|Savio}} (1902-1938) aloittaa saamelaistaiteessa oppineen taiteilijapolven aikakauden. Skumin ja Turin sekä Savion perinne yhtyy mielenkiintoisesti nykytaiteen keskeisissä aloittajissa Lars Pirakissa ja <ins class="diffchange diffchange-inline">{{Artikkelilinkki|1651|</ins>Iver Jåksissa<ins class="diffchange diffchange-inline">}} </ins>(s. 1932). Iver Jåksista piti tulla poromies. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun hän joutui vakavaan onnettomuuteen ja vuosiksi sairaalaan. Onnettomuuden aiheuttamista vammoista hän ei toipunut koskaan. Sairaalassa hän oli innostunut piirtämisestä ja halusi jatkaa oppimiaan taitojaan taidekouluissa Oslossa ja Kööpenhaminassa. Opiskelun jälkeen hän palasi pohjoiseen ja rupesi 1960-luvulla päätoimiseksi taiteilijaksi. Jåks on nykytaiteen keskeisin uranuurtaja. &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin nuorempien sota-aikana ja sen jälkeen syntyneiden taiteilijoiden esiinmarssin myötä 1970-luvun lopulla. Merkittävimpiä tapauksia oli Masin taideryhmän (Sámi dáiddarjoavku) muotoutuminen 1978 Altajoen kiistan aikoihin. Tähän joukkoon kuuluivat vahvat vaikuttajat käsityötaiteilija <del class="diffchange diffchange-inline">{{Kuvalinkki|1.jpg}} </del>(s. 1948), taidemaalari Synnöve Persen (s. 1950) ja taidegraafikko <del class="diffchange diffchange-inline">{{Kuvalinkki|Dsc00599.jpg}} </del>(s. 1946)<del class="diffchange diffchange-inline">. Masin ryhmän ja {{Artikkelilinkki|111|Nils-Aslak Valkeapään}} aktiivisen panoksen ansiosta perustettiin 1979 {{Artikkelilinkki|203|Saamelaistaiteilijoiden liitto}} (Sámi Dáiddačehppiid searvi, SDS). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Taiteilijat sovittavat omia lähtökohtiaan ja länsimaisen ja valtaväestöjen laitoksissa saatuja oppeja yhteen. Tuotannossa siis näkyy perinteen ja uusien vaikutteiden vuorovaikutus. Perinteinen saamelainen kuvasto ja väriainekset ovat näkyneet selkeimmin Nils Aslak Valkeapään ja Ragnar Mathisenin töissä. Valkeapää on kehitellyt noitarumpujen kuvioita uusiin muotoihin maalauksissaan ja kirjojensa kuvituksissa. Mathisen on tullut tunnetuksi ennen kaikkea saamelaista maailmankuvaa esittävistä kartoistaan, joiden nimistö, kuvasto ja maailmannäkemys ovat saamelaisen hengen mukaisia. Keskustana hänellä on ilman rajoja piirretty Saamenmaa. Molemmilla taiteilijoilla on vahva henkinen suhde esi-isiensä kuvamaailmaan ja noitarumpujen symboliikkaan</del>. &lt;/<del class="diffchange diffchange-inline">P</del>&gt;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin nuorempien sota-aikana ja sen jälkeen syntyneiden taiteilijoiden esiinmarssin myötä 1970-luvun lopulla. Merkittävimpiä tapauksia oli Masin taideryhmän (<ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;i&gt;</ins>Sámi dáiddarjoavku<ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;/i&gt;</ins>) muotoutuminen 1978 Altajoen kiistan aikoihin. Tähän joukkoon kuuluivat vahvat vaikuttajat käsityötaiteilija (s. 1948), taidemaalari Synnöve Persen (s. 1950) ja taidegraafikko (s. 1946). &lt;/<ins class="diffchange diffchange-inline">p</ins>&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Nykyajan taiteilijoista Norjassa vaikuttavat Synnöve Persen, Hans-Ragnar Mathisen, Aage Gaup (s. 1943), Ingunn Utsi (s. 1948), Josef Halse (s. 1950), Trygve Lund Guttormsen (s. 1933) ja Liisa Helander (s. 1955), Suomessa Merja Aletta Ranttila (s. 1960), Marja Helander, Outi Pieski ja Satu Natunen sekä Ruotsissa Lars Pirak (s. 1932), Majlis Skaltje (s. 1940), Rose Marie Huuva (s. 1950), Britta Marakatt-Labba (s. 1951) ja Eva Aira (s. 1957). Useimmat taiteilijoista ovat myös halunneet lähteä muuntelemaan perinteitään, halunneet jopa sanoutua irti romanttisesta ja eksoottisesta koetusta symboliikasta ja tuoneet esille uutta kuvastoa. Synnöve Persen on kuvataiteilija, joka on keskittynyt värien sommitteluun ja sävyillä luotuihin tunnelmiin. Hän on omien sanojensa mukaan yrittänyt sovittaa saamansa taidekorkeakoulun taideopit omiin lähtökohtiinsa kuitenkaan haavoittamatta itseään. Monilla nykypäivän taiteilijoilla on taidekoulutuksen lisäksi myös vahva käsityökoulutus. Suomen kuvataideakatemiassakin opiskellut Maj-Lis Skaltje on palannut henkisille juurilleen ja alkanut hyödyntää myös perinteisiä käsityötaitoja omissa näyttävissä installaatioissaan <del class="diffchange diffchange-inline">(</del>{{Kuvalinkki|Dsc00674.jpg}}<del class="diffchange diffchange-inline">). </del>Monet taiteilijat ovat kehittäneet käsityöstä omaperäisen taidetekniikan, tekstiilitaiteen, kuten Britta Marakatt-Labba, Rose Marie Huuva<del class="diffchange diffchange-inline">, </del>{{Kuvalinkki|Dsc00627.jpg}} <del class="diffchange diffchange-inline">ja Satu Natunen (</del>{{Kuvalinkki|Dsc00625.jpg<del class="diffchange diffchange-inline">}})</del>. &lt;<del class="diffchange diffchange-inline">/P</del>&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">{{Kuvalinkki|1.jpg|Taiteilija Rose-Marie Huuva esittelee uutta saamenlippua Saamelaiskonferenssissa Åressa (1986).}}</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">{{Kuvalinkki|Dsc00599.jpg|Taiteilija Hans Ragnar Mathisen}}</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Masin ryhmän ja {{Artikkelilinkki|1667|Nils-Aslak Valkeapään}} aktiivisen panoksen ansiosta perustettiin 1979 {{Artikkelilinkki|0539|Saamelaistaiteilijoiden liitto}} (&lt;i&gt;Sámi Dáiddačehppiid searvi, SDS&lt;/i&gt;). &lt;/P&gt; </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Taiteilijat sovittavat omia lähtökohtiaan ja länsimaisen ja valtaväestöjen laitoksissa saatuja oppeja yhteen. Tuotannossa siis näkyy perinteen ja uusien vaikutteiden vuorovaikutus. Perinteinen saamelainen kuvasto ja väriainekset ovat näkyneet selkeimmin Nils Aslak Valkeapään ja Ragnar Mathisenin töissä. Valkeapää on kehitellyt noitarumpujen kuvioita uusiin muotoihin maalauksissaan ja kirjojensa kuvituksissa. Mathisen on tullut tunnetuksi ennen kaikkea saamelaista maailmankuvaa esittävistä kartoistaan, joiden nimistö, kuvasto ja maailmannäkemys ovat saamelaisen hengen mukaisia. Keskustana hänellä on ilman rajoja piirretty Saamenmaa. Molemmilla taiteilijoilla on vahva henkinen suhde esi-isiensä kuvamaailmaan ja noitarumpujen symboliikkaan. &lt;/P&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Nykyajan taiteilijoista Norjassa vaikuttavat Synnöve Persen, Hans-Ragnar Mathisen, Aage Gaup (s. 1943), Ingunn Utsi (s. 1948), Josef Halse (s. 1950), Trygve Lund Guttormsen (s. 1933) ja Liisa Helander (s. 1955), Suomessa Merja Aletta Ranttila (s. 1960), Marja Helander, Outi Pieski ja Satu Natunen sekä Ruotsissa Lars Pirak (s. 1932), Majlis Skaltje (s. 1940), Rose Marie Huuva (s. 1950), Britta Marakatt-Labba (s. 1951) ja Eva Aira (s. 1957). Useimmat taiteilijoista ovat myös halunneet lähteä muuntelemaan perinteitään, halunneet jopa sanoutua irti romanttisesta ja eksoottisesta koetusta symboliikasta ja tuoneet esille uutta kuvastoa. Synnöve Persen on kuvataiteilija, joka on keskittynyt värien sommitteluun ja sävyillä luotuihin tunnelmiin. Hän on omien sanojensa mukaan yrittänyt sovittaa saamansa taidekorkeakoulun taideopit omiin lähtökohtiinsa kuitenkaan haavoittamatta itseään. Monilla nykypäivän taiteilijoilla on taidekoulutuksen lisäksi myös vahva käsityökoulutus. Suomen kuvataideakatemiassakin opiskellut Maj-Lis Skaltje on palannut henkisille juurilleen ja alkanut hyödyntää myös perinteisiä käsityötaitoja omissa näyttävissä installaatioissaan<ins class="diffchange diffchange-inline">.</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|Dsc00674.jpg<ins class="diffchange diffchange-inline">|Taiteilija Maj-Lis Skaltjen installaatio.&lt;BR&gt;Yhteinen maa -taidenäyttelyn avajaisissa Akseli Gallen-Kallelan museossa helmikuussa 2003.</ins>}}</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; </ins>Monet taiteilijat ovat kehittäneet käsityöstä omaperäisen taidetekniikan, tekstiilitaiteen, kuten Britta Marakatt-Labba, Rose Marie Huuva <ins class="diffchange diffchange-inline">ja Satu Natunen. &lt;/P&gt; </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|Dsc00627.jpg<ins class="diffchange diffchange-inline">|Taiteilija Outi Pieski&lt;BR&gt;Yhteinen maa –taidenäyttelyn avajaisissa Akseli Gallen-Kallelan museossa helmikuussa 2003.</ins>}}</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Kuvalinkki|Dsc00625.jpg<ins class="diffchange diffchange-inline">|Taiteilija Maj-Lis Skaltjen installaatio</ins>.&lt;<ins class="diffchange diffchange-inline">BR</ins>&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">Yhteinen maa -taidenäyttelyn avajaisissa Akseli Gallen-Kallelan museossa helmikuussa 2003.}}</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Monien sysäyksenä taiteen tekemiseen näyttää usein olleen fyysinen vamma tai jokin tietty trauma, joka on syntynyt taustan ja uusien vaikutteiden välisestä ristiriidasta. Mathisen, kuten Jåkskin joutui sairaalaan vuosikausiksi sairautensa vuoksi ja alkoi purkaa sairauskokemuksiaan taiteen tekemiseen. Suomessa vaikuttavan taidemaalarin Merja Aletta Ranttilan omien sanojen mukaan hänellä on ollut tarvetta purkaa lapsuutensa traumaattisia kokemuksia, joita leimasi voimakas lestadiolainen ympäristö. Ranttila tunnetaan pohjoisen eksotiikkana pidetystä symboliikasta, unenomaisesta kuvamaailmasta ja etenkin töissä usein toistuvista piruista ja voimakkaista naishahmoista. Taiteilija tuli laajemmin tunnetuksi vuoden 1993 Tornion shamaanikesässä syntyneestä väittelystä &quot;pirun kuvista&quot;, joita papit tulkitsivat shamanismiksi ja saatananpalvonnaksi. Ranttila on taiteessaan käynyt läpi omia lapsuuden ja nuoruuden ahdistuksiaan. Hänen linopiirrostensa keskeinen hahmo on terävän kulmikkaasti piirretty, jossain määrin irvokas ja voimakas nainen. Kuvissa pahat voimat viettelevät naista ja julistavat tuomiota. Nainen taistelee tuskissaan ja pyrkii kohti vapautta, jota kuvissa symboloi lintu. &quot;Pahan olon kuvat&quot; kertovat painajaismaisista peloista, uskonnollisesta ahdistuksesta, kuolemasta ja syyllisyydestä, mutta myös vahvasta vapautumisen ja vapauden kaipuusta ja irtiotoista arjesta. &lt;I&gt;Sininen kettu&lt;/I&gt;-taulusarjassaan taiteilija alkaa löytää itsensä ja rauhan elämälleen, ja taulujen muodot ja teemat pehmenevät. Ranttilan taiteeseen vaikuttivat voimakkaasti myös ajankohtaiset tapahtumat, kuten Tshernobylin ympäristökatastrofi ja Persianlahden sota. Hän tallensi tapahtumien kokemukset kuviinsa, esim. &lt;I&gt;Haavoittunut enkeli&lt;/I&gt;. Ankeiden sävyjen vastapainoksi on viime vuosina ollut näkyvissä uudenlaista seesteisyyttä, jota kuvastavat prinsessamaisen ilottelevat kuvat kultasateesta ja kimalluksesta.&lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Monien sysäyksenä taiteen tekemiseen näyttää usein olleen fyysinen vamma tai jokin tietty trauma, joka on syntynyt taustan ja uusien vaikutteiden välisestä ristiriidasta. Mathisen, kuten Jåkskin joutui sairaalaan vuosikausiksi sairautensa vuoksi ja alkoi purkaa sairauskokemuksiaan taiteen tekemiseen. Suomessa vaikuttavan taidemaalarin Merja Aletta Ranttilan omien sanojen mukaan hänellä on ollut tarvetta purkaa lapsuutensa traumaattisia kokemuksia, joita leimasi voimakas lestadiolainen ympäristö. Ranttila tunnetaan pohjoisen eksotiikkana pidetystä symboliikasta, unenomaisesta kuvamaailmasta ja etenkin töissä usein toistuvista piruista ja voimakkaista naishahmoista. Taiteilija tuli laajemmin tunnetuksi vuoden 1993 Tornion shamaanikesässä syntyneestä väittelystä &quot;pirun kuvista&quot;, joita papit tulkitsivat shamanismiksi ja saatananpalvonnaksi. Ranttila on taiteessaan käynyt läpi omia lapsuuden ja nuoruuden ahdistuksiaan. Hänen linopiirrostensa keskeinen hahmo on terävän kulmikkaasti piirretty, jossain määrin irvokas ja voimakas nainen. Kuvissa pahat voimat viettelevät naista ja julistavat tuomiota. Nainen taistelee tuskissaan ja pyrkii kohti vapautta, jota kuvissa symboloi lintu. &quot;Pahan olon kuvat&quot; kertovat painajaismaisista peloista, uskonnollisesta ahdistuksesta, kuolemasta ja syyllisyydestä, mutta myös vahvasta vapautumisen ja vapauden kaipuusta ja irtiotoista arjesta. &lt;I&gt;Sininen kettu&lt;/I&gt;-taulusarjassaan taiteilija alkaa löytää itsensä ja rauhan elämälleen, ja taulujen muodot ja teemat pehmenevät. Ranttilan taiteeseen vaikuttivat voimakkaasti myös ajankohtaiset tapahtumat, kuten Tshernobylin ympäristökatastrofi ja Persianlahden sota. Hän tallensi tapahtumien kokemukset kuviinsa, esim. &lt;I&gt;Haavoittunut enkeli&lt;/I&gt;. Ankeiden sävyjen vastapainoksi on viime vuosina ollut näkyvissä uudenlaista seesteisyyttä, jota kuvastavat prinsessamaisen ilottelevat kuvat kultasateesta ja kimalluksesta.&lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> </table> Olli