]> 2024-06-13T10:56:54+00:00 Karsten, Rafael 0 1672 suomi 2021-11-03T14:22:52Z 2459522.099213 Karsten, Rafael <P align="justify"> Rafael Karsten (1879-1956) oli suomalainen uskontotieteilijä ja käytännöllisen filosofian professori Helsingin yliopistossa vuodesta 1922. </P> <P align="justify"> Rafael Karsten omisti elämänsä Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen tutkimukselle. </P> <P align="justify"> Karstenin ainoa kenttäkokemus saamelaisista oli vuodelta 1927, jolloin hän teki lyhyen tutkimusmatkan Petsamoon. Hänen merkityksensä [[Lappologia (tutkimushistoriaa)|lappologian]] kannalta muodostuu yhdestä kirjasta, <i>Samefolkets religion</i> (1952), jossa hän pyrki osoittamaan edustamansa uskontoteorian, animismin eli luonnon sielullistamisen yleispätevyyden lukemalla saamelaista uskontohistoriaa sen kautta. Kirja julkaistiin englanniksi Leidenissä 1955 nimellä <i>The Religion of the Samek: ancient beliefs of the Scandinavian and Finnish Lapps</i>. </P> <P align="justify"> Karsten katsoi ihmismielen rakenteellisesti tuottavan samanlaisia uskomuksellisia mielikuvia kaikkialla. Seitapalvontaa ([[Sieidi|<i>sieidi</i>]]) Karsten tulkitsi suoraviivaisesti animistisesti pitäen sitä samalla skandinaavisesta <i>seidr</i>-magiasta lainautuneena ilmiönä. Psykologisen universalisminsa pohjalta hän kuitenkin edusti kaikkiaan vähemmän skandinavistis-diffusionistista tulkintaa kuin monet aikalaiskollegansa. Esim. [[Ukkosenjumala|ukkosenjumalaa]] hän piti aidosti saamelaisena. </P> <P align="justify"> Karstenin kirja vanheni tieteellisessä mielessä nopeasti. Sen kulttuurihistoriallinen merkitys on pikemminkin siinä, että ensimmäistä kertaa lappologian historiassa sen nimessä esiintyi saamelaisten etnonyymi muodossa <i>samefolket</i> ja <i>Samek</i> yksiomaisten lappalaiset- , lapparna- ym. sanojen sijasta. Karsten otti myös yhtenä ensimmäisistä tutkijoista saamelaisten kohdalla saamelaista identiteettiä ja heidän oikeuksiaan alkuperäiskansana puolustavan asenteen, aivan samoin kuin Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen kohdallakin. Hänen mukaansa nämä "halusivat kehittyä mutta eivät norjalaisina, ruotsalaisina tai suomalaisina". </P><BR> [[Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit|Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit]]<BR><BR> Otsikko 102