View source for Lapin Sivistysseura

{{Artikkeli
|sivun nimi=Lapin Sivistysseura
|kieli=suomi
|id=0511
|artikkeliteksti=<P align="justify"> <i>Sámi Čuvgehussearvi</i> (<i>Sámi Čuvgitusseärvi</i>) perustettiin 27.11.1932 Helsingin yliopiston anatomian laitoksella. Yhdistysrekisteriin yhdistys pääsi 1933. Yhdistyksen tarkoituksena oli edistää ja parantaa saamelaisten henkistä ja aineellista kulttuuria, julkaisu-, kurssi- ja tutkimustoimintaa ja tiedottamista saamelaisista. 1934 ilmestyi <i>{{Artikkelilinkki|0319|Sápmelaš</i>-lehden}} ensimmäinen numero. Tuomo Itkosen Samikiel Abis - Lapinkielinen aapinen, johon {{Artikkelilinkki|1642|Samuli Paulaharju}} oli piirtänyt kuvat, aloitti 1935 yhdistyksen pitkän julkaisusarjan. Julkaisutoiminta säilyi 1990-luvulle asti yhdistyksen päätoimintamuotona. </P> 
<P align="justify"> Yhdistyksen perustajina ja aktiivisina toimijoina olivat suomalaiset akateemiset henkilöt, prof. V. Lassila 1932-39, prof. J. Keränen, prof. {{Artikkelilinkki|1620|P. Ravila}} 33-36, tohtori P. Mustakallio 1936-; sihteerinä prof. Ravila 1932-33, filosofian tohtori {{Artikkelilinkki|1613|E. Itkonen}} 1933-38, ja maisteri K. Nickul 1938-. Lapin Sivistysseura oli yhdessä silloin toimivien saamelaisyhdistysten ({{Artikkelilinkki|0512|Samii Litto}} 1945, {{Artikkelilinkki|0593|Same-Ätnam}} 1945, {{Artikkelilinkki|0507|RSR/SSR}} 1950, {{Artikkelilinkki|0573|NBR}} 1948 ja {{Artikkelilinkki|0574|NSR}} 1968) kanssa aloittamassa pohjoismaista yhteistyötä saamelaisten keskuuteen. Aloite yhteispohjoismaisen saamelaiskonferenssin pitämiseen syntyi neuvotteluissa, jotka pidettiin Tukholmassa vuoden 1952 alussa. Tukholman kokouksessa valittiin pieni työryhmä valmistelemaan konferenssia, joka pidettiin 31.8. - 3.9.1953 Ruotsin Jokkmokissa. Kun ensimmäisessä konferenssissa valittiin yhteistyökomitea, niin Suomen puolelta edustajiksi tulivat Sivistysseuran kolme jäsentä Erkki Itkonen, J. E. Jomppanen ja K. Nickul. Nickul toimi sittemmin toistakymmentä vuotta 1956 perustetun Pohjoismaiden Saamelaisneuvoston puheenjohtajana ja koko Saamelaisneuvoston sihteerinä aina vuoteen 1972. </P> <P align="justify"> 1950 yhdistys järjesti Inarissa parin päivän neuvottelut, joiden tavoitteena oli kirjoitustavan uudistaminen. Itkonen oli valmistellut 18-sivuisen asiapaperin. Neuvottelussa sovittiin tarkistetusta oikeinkirjoitustavasta, jota alettiin heti käyttää {{Artikkelilinkki|0319|Sápmelaš}}-lehdessä. Kirjoitustapaa kutsuttiin Lapin Sivistysseuran oikeinkirjoitustavaksi ja se oli voimassa aina vuoteen 1978, jolloin yhteispohjoismainen pohjoissaamen ortografia hyväksyttiin. Toisaalta Norjan ja Ruotsin puolella tutkijat olivat sopineet omasta ortografiastaan jo 1947. Se tuli voimaan 1951. Yhdistys on jakanut stipendejä korkeakoulua käyville saamelaisnuorille. </P>
{{Artikkelilinkki|20140716163602|Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot}}<BR><BR>
Lähdeluettelo: 

* Bartens, R. 1998. Tieteen moninkertaisen työmiehen merkkipäivänä. Virittäjä. s. 1 - 7. 
* 1992-2000. Sápmelaš. 
<BR><BR>

|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari
|luokat=Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot
}}