Haruzin, Nikolaj

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Haruzin, Nikolaj

Nikolaj Haruzin, Nikolai Nikolaevich Kharuzin (1865-1900) oli venäläinen etnografi, historioitsija ja arkeologi. Hän oli Venäjän Keisarillisen luonnontieteen, antropologian ja kansatieteen harrastajien seuran (Imperatorskoje obštšestvo ljubitelej jestestvoznanija, antropologii i etnografii) etnografian osaston esimiehenä. Seuran toimituksissa ilmestyi Haruzinin tutkimus Russkije lopari (Venäjän saamelaiset 1890; Ruskie Lopari. Ocherki proshlogo i sovrimennovo byta, Moscow 1890. 472 sivua, joista noin 80 sivua historiallisia dokumentteja). Teosta ei ole julkaistu muilla kielillä, mutta Georg Gripenstad on tehnyt siitä ruotsinkielisen lyhennelmän otsikolla Något om östsamerna ur historiska, etnografiska och språkliga aspekter (Luleå 1988, 15 s). Teos palkittiin Seuran kultamitalilla.

Haruzin oli valmistunut lakitieteilijäksi Moskovan yliopistosta, mutta rupesi opiskelemaan etnografiaa Saksassa ja Ranskassa ja alkoi tutkia kansankulttuuria. Haruzin teki 1886-1896 kansatieteen alaan kuuluvia tutkimusmatkoja eri puolille Venäjää, mm. Suomeen. Haruzin osallistui kulttuurimuistojen kartuttamiseen Itämeren alueella ja arkeologisiin tutkimuksiin Mustameren rannikolla, Kaukasuksessa, Eestissä, Koillis-Venäjällä ja mm. Permin alueella. Kesällä 1887 Haruzin lähti ensimmäiselle tutkimusmatkalle Kuolan niemimaalle yhdessä Vera-sisarensa kanssa, josta 1900-luvun lopulla tuli Venäjällä mainekas kansatieteilijä. Nikolaj ja Vera Haruzin lähtivät Kantalahdesta (Käddluhtt) pohjoiseen Maaselän kautta (Maazieˊllk) Kola-kaupunkiin ja sieltä kolttasaamelaisten luokse Nuortijärvelle (Nju*õˊttjäuˊrr), Suonikylään (Su*õˊnn jel), Paatsjoelle (Paaččjokk) ja Petsamoon (Peäccam).

Matkalla kerätyn etnografisen aineiston sekä skandinaavisten lähteiden ja laajan kirjallisuuden tuntemuksen pohjalta Haruzin kirjoitti monografiansa Russkije lopari. Teos käsittelee mm. Venäjän saamelaisten maan kuvausta, saamelaisten historiaa, kristinuskon tuloa, elinoloja, saamelaisten uskontoa, perheen- ja yhteiskuntaelämää ja kansanrunoutta. Teoksen liitteenä on saamelaisten tarinoiden venäjänkieliset käännökset. Monet tekstit olivat pappi K. Schekoldinin tallentamia. Haruzin kävi kuitenkin ainoastaan Maaselän kildininsaamelaisten ja kolttasaamelaisten luona. Hän ei päässyt Kuolan niemimaan itäisempiin saamelaiskyliin. Siksi teoksen nimestä huolimatta siinä on suurimmaksi osaksi kolttaperinnettä ja vain ohimennen itäisempien saamelaisten perinnettä. Haruzinia voidaan pitää ensimmäisenä tutkijana, joka yhdisti koltta- ja kuolansaamelaiset yhteen tutkittavaan ryhmään.

Saamen tutkimus: Venäjä/Neuvostoliitto


Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit

Jelena Porsanger



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

Haruzin, Nikolai

Jelena Porsanger



Muokkaa tätä sivua

Articles in English

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den