Kantasaame

From Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Jump to: navigation, search

Kantasaame

Kantasaame on kaikille nykyisille saamen kielille yhteinen viimeinen kantakieli. Sitä edeltää varhaiskantasuomi, jonka jälkeen pelkästään saamen kieliin johtavat saamen kielille yhteiset muutokset ajoitetaan siis kantasaameen. Äänteellisten kehityskulkujen perusteella kantasaame jaetaan karkeasti kahteen vaiheeseen, varhais- ja myöhäiskantasaameen. Edellisessä katsotaan alkaneen saamelle luonteenomaiset ensi tavun vokaalinkehitykset (jotka varhaiskantasaamessa ovat olleet pelkästään kvalitatiivisia, ei vielä kvantitatiivisia), jotka parin tuhannen kantasaamen vuoden aikana ovat johtaneet osin hyvinkin radikaaleihin äänteenmuutoksiin (mm. siten, että varhaiskantasuomen lyhyitä, suppeita i- ja ü-vokaaleja vastaa saamessa tumma, takainen ja väljä vokaali a; tämä on siis maksimaalinen kvalitatiivinen muutos). Myöhäiskantasaamessa erotetaan myös erillisiä vaiheita siten, että on tapana puhua kantasaamen vaiheista I (= varhaiskantasaame), II, III ja IV (nämä kaikki myöhäiskantasaamea).

Äänteenmuutoksista kantasaamen ensimmäisessä vaiheessa tapahtui esim. varhaiskantasuomen alveolaariäänteiden muuttuminen dentaaleiksi (š > s, č > c), toisessa vaiheessa vokaalien välisten yksinäiskonsonanttien ja konsonanttiyhtymien alkukomponenttien piteneminen, mikä oli alkusysäys saamelle tyypilliselle astevaihtelulle ja kolmannessa vaiheessa tätä muutosta seurasi niin ikään astevaihtelua muokannut yksinäisklusiilien ja -affrikaattojen pehmeneminen. Neljännessä vaiheessa tapahtui vielä eräitä kaikille saamen kielille yhteisiä äänteenmuutoksia kuten supistumavokaalien kehittyminen jälkitavuihin.

Kantasaame jakautui länsi- ja itäkantasaameen, joista edellisen jatkajia ovat saamen kielet eteläsaamesta pohjoissaameen ja jälkimmäisen jatkajiainarin-, koltan-, kildinin- akkalan- ja turjansaame.


Saamelaiskielet

Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö

Ulla-Maija Kulonen



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

Proto-Saami

Proto-Saami is the last common proto-language of all the modern Saami languages. It was descended from Early Proto-Finnic. In other words, only those changes that appear in the Saami languages after Early Proto-Finnic, and which are common to them, are attributed to Proto-Saami. On the basis of sound changes, Proto-Saami is divided roughly into two stages: Early and Late Proto-Saami. The former is considered to have started with the vowel shifts in the first syllable (in Early Proto-Saami only in quality, not in length) that are characteristic of Saami. During the approximately two thousand years of Proto-Saami they resulted in some extreme sound changes: e.g. the short close i and front ü vowels of Early Proto-Finnic became a dark, back open vowel (a) in Saami.This represents a maximal qualitative change. Various stages are also distinguished in Later Proto-Saami, with Stage I representing Early Proto-Saami and Stages II, III and IV all representing distinct periods of Late Proto-Saami.

As a result of sound changes in the first stage of Proto-Saami, the alveolar consonants of early Proto-Finnic became dentals (š > s, č > c); in the second stage, intervocalic single consonants and the initial elements of consonant clusters were lengthened, which constituted the initial impetus for the consonant gradation that is characteristic of Saami. In the third stage, this change was followed by a softening of single plosives and affricates, which also affected consonant gradation. In the fourth stage, there took place some sound changes that were common to all the Saami languages, e.g. the development of close vowels in non-initial syllables.

Proto-Saami split into West and East Proto-Saami. The descendants of the latter are the South and North Saami languages, and those of the former Inari, Skolt, Kildin, Akkala and Ter Saami.


Saami languages

Table of contents: Languages and naming

Ulla-Maija Kulonen



Muokkaa tätä sivua

Articles in English

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den