Ruto

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ruto

Etymologialtaan tuntematonta Rutoa (ruotsinsaamelaisten parissa myös Ruotta) on luonnehdittu saamelaisten tautidemoniksi. Sitä on pidetty lainattuna elementtinä saamelaisessa maailmankuvassa. Ruton symboli noitarummuilla on saamelaiskulttuureille vieras hevonen (linkki!), jonka on ajateltu viittaavan kulkutautien nopeaan leviämistapaan. Vanhempi kirjallisuus yhdistää Ruton skandinaavien kuolemanjumala Odiniin. Sitä on pidetty myös kristillisten vaikutteitten tuottamana paholaishahmona. Tähän rooliin on saamelaisilla kuitenkin ollut tarjolla myöhäisiä hahmoja, kuten Mubben Olmai (eufemismi; 'Toinen Mies'), Paha Engel jne.

Ruto oli mahtava vastustaja ihmisille, jopa noidille ja myös jumalille, ja niinpä hyvin vaikean epidemian sattuessa suoritettiin kallis hevosuhri, jossa kokonainen hevonen haudattiin maahan. Uhria on tulkittu siten, että Ruton toivottiin ratsastavan kotiinsa Rotáibmuun saamallaan hevosella. Kysymyksessä ei kuitenkaan ehkä ollut varsinainen uhri Rutolle, vaan transitioriitti, jossa tauti siirrettiin hevoseen ja sen mukana haudattiin (uhraaminen). Tällaiselle riitille löytyy siperialaisia vastineita suomensukuisten kansojen (mm. samojedien) parista.

Ruton kultti ei ole rajoittunut hevosuhriin, vaan häntä on yleisemminkin palveltu sairauksien ja muiden vastoinkäymisten välttämiseksi. Monissa yhteyksissä Ruto näyttää asettuvan taivaanjumalan vastapariksi. Esim. Hans Skanken tietojen mukaan saamelaiset katsoivat aamuruskon kuuluvan Radienille, "hyvälle jumalalle" ja iltaruskon Rutolle, "pahalle jumalalle". Ylipäätään aurinkokeskisen rummun kehälle sijoitetut kuviot muodostavat vastapäivään lukien jatkumon taivaanjumalasta maanpiirin ilmiöitten kautta vainajalaan ja viimeksi Rutoon. Jos hevosuhri luetaan pois, Ruton kultissa uhrattiin mustia eläimiä sairauksien ja muiden vastoinkäymisien välttämiseksi. Tämä tapahtui "alaspäin" (uhraaminen) ja havupuun, aliseen maailmaan yhteyden luovan uhripuun luona. Ruton yleisempi kultti saattaa edustaa kristillisen paholaisuskon tuottamaa vaikutusta, mutta vertailu siperialaisiin aineistoihin antaa viitteitä siihen, että Rutolla on saattanut alun perin olla ollut tautidemonia yleisempi luonne koko saamelaisen kosmoksen pimeän puolen hallitsijana. Tällöin hän olisi alkuaikojen luomistapahtumissa luojajumalaa vastustaneen hahmon perillinen. Tämän perusajatuksen ympärille on sittemmin voinut kiertyä piirteitä niin Odinista kuin kristittyjen tuntemasta paholaisesta ym. Ruto helvetinkaltaisen vainajalan Rotáibmun hallitsijana saattaa niin ikään olla joko myöhäinen, kristillispohjainen kehityspiirre, tai varhaisempi, saamelaiskulttuurin kannalta sisäsyntyisen vainajalan jakautumisen tulos (kuolema ja vainajat).


Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore

Risto Pulkkinen



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

This language version does not exist yet

Write it

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den

,