| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify">
Arkeologisen tu … <P align="justify">
Arkeologisen tutkimuksen tavoitteena on selvitellä aikaisempaa ihmistoimintaa - sen synnyttämää ja sitä ohjaavaa kulttuuria, taloutta ja yhteiskuntaa - käyttäen lähdeaineistona aineellisia jälkiä, joita se on jättänyt maan pinnalle ja kamaraan (myös veden alle). Ihmiskunnan kaikkia vaiheita vanhimmista nuorimpiin [[Historiallinen aika|historiallisen ajan]] vaiheisiin voidaan tutkia (ja tutkitaan) arkeologisesti. Arkeologinen tutkimus ei myöskään tunne alueellisia rajoituksia. </P> <P align="justify"> Ihmistoiminnan jättämät jäljet ovat <i>muinaisjäännöksiä</i>. Ne koostuvat artefakteista, ekofakteista ja geofakteista, jotka ovat kiinteiden rakenteiden jäännöksiä, irtaimia esineitä ja niiden osia, elinkeinojen harjoittamisen ja maankäytön jälkiä, oleskelun jälkiä, erilaista jätettä. Lähdeaineistonsa aineellisen luonteen johdosta arkeologialla on välitön yhteys luonnontieteisiin (etenkin bio- ja geotieteisiin), joiden menetelmiä se soveltaa. Koska ihmisyhteisöt toimivat luonnonympäristön asettamien ehtojen puitteissa, sen tuntemus auttaa ymmärtämään yhteisöjen luonnetta. Vaikka arkeologinen lähdeaineisto on luonteeltaan luonnontieteellistä, kysymyksenasettelu on humanistinen (talous, yhteiskunta, ideologia, historia). </P> <P align="justify"> Artefakteja tarkastellaan typologian, korologian ja [[Kronologia|kronologian]] näkökulmasta. Typologinen aspekti tarkoittaa aineiston kuvailua, luokittelua ja analysointia. Korologisen aspektinsa johdosta arkeologia on (kulttuuri)maantiedettä. Kronologisen aspektinsa johdosta arkeologia on myös historiaa. Tältä pohjalta arkeologisessa aineistossa muun muassa erottuu alueellisesti ja ajallisesti rajattuja tyypijakaumia, ns. [[Arkeologinen kulttuuri|arkeologisia kulttuureja]]. </P><BR>
[[Sisällysluettelo: Arkeologia|Sisällysluettelo: Arkeologia]]<BR><BR>luettelo: Arkeologia]]<BR><BR> +
|
