| Id
|
1711 +
|
| Kieli
|
suomi +
|
| Kirjoittaja
|
Risto Pulkkinen +
|
| Otsikko
|
Dvergit ja jotunit +
|
| Has queryTämä on erikoisominaisuus.
|
Dvergit ja jotunit +
, Dvergit ja jotunit +
, Dvergit ja jotunit +
, Dvergit ja jotunit +
, Dvergit ja jotunit +
, Dvergit ja jotunit +
, Dvergit ja jotunit +
, Dvergit ja jotunit +
, Dvergit ja jotunit +
, Dvergit ja jotunit +
, Dvergit ja jotunit +
, Dvergit ja jotunit +
|
| Luokat |
Suomenkieliset artikkelit +
, Tutkimus ja tutkimushistoria sekä tutkimuslaitokset ja museot +
|
| MuokkausaikaTämä on erikoisominaisuus.
|
27 joulukuu 2021 11:36:22 +
|
| Has default formTämä on erikoisominaisuus.
|
Artikkeli +
|
| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Dvergit (ruots. … <P align="justify"> Dvergit (ruots. <i>dverger</i>) eli kääpiöt ja jotunit, jotka suomalaisessa perinteessä tunnetaan myös nimityksellä jatulit, liittyvät niihin spekulaatioihin, joilla ennen kriittisen historiankirjoituksen vakiintumista pyrittiin perustelemaan ajatusta saamelaisista Skandinavian alkuperäiskansana ([[Alkuperäteoriat (esitieteelliset)|alkuperäteoriat (mytol.)]]). 1800-luvulla tälle sinänsä todenmukaiselle ajatukselle haettiin tukea lähinnä kahdelta taholta, kansanperinteestä ja arkeologiasta. Dvergit ja jotunit ovat skandinaavisen kertomusperinteen tuntemia kansoja, joiden väitettiin asuneen maassa ennen Ruotsin kansan perustajina pidettyjen gööttien ja sveeojen (aasojen) maahantunkeutumista. Kun kiinnostus skandinaaviseen mytologiaan oli virinnyt romanttisen aatevirtauksen johdosta, keskeinen ruotsalainen historianromantikko Erik Gustav Geijer (1783-1847) katsoi 1830-luvulla saamelaisiksi tulkitsemansa pienikasvuiset dvergit Skandinavian aluetta ennen gööttien ja sveojen (aasojen) maahanmuuttoa asuttaneeksi alkukansaksi. Aiemmissa kirjoituksissaan 1820-luvulla Geijer oli pitänyt saamelaisia dvergien sijaan jotuneina. Tästä Geijer kuitenkin luopui, koska kansantarinoissa jotunit on samastettu jättiläisiin. Geijerin myöhempään teoriaan tarttui ruotsalaisen arkeologian isä Sven Nilsson (1787-1884). Nilsson löysi teorialle todisteita arkeologisista löydöistä, joiden perustella hän väitti dvergien olleen koko pohjoisen Euroopan alkukansa. Dvergi-teorian huomattavin edustaja Suomessa oli Yrjö Koskinen (1830-1903), joka yhtyi Nilssonin ajatuksiin, mutta katsoi lisäksi jotunien jo ennen skandinaavien invaasiota anastaneen maan dvergeiltä. Koskisen teoriaa edelleen kehitelleen David Skogmanin käsityksen (1870) mukaan Tacituksen <i>fennit</i> edustivat dvergien ja jotuneitten yhteisiä esi-isiä. Ekologisista syistä johtuneen eriytymisen myötä olisivat kehittyneet sittemmin <i>dvergit</i> eli saamelaiset ja jotunit eli suomalaiset. Pian Skogmanin jälkeen tämäntyyppinen teoreettinen kehittely kuitenkin tuli vakavasti otettavan tieteen parissa vanhanaikaiseksi. </P>
[[Sisällysluettelo: Tutkimus ja tutkimushistoria|Sisällysluettelo: Tutkimus ja tutkimushistoria sekä tutkimuslaitokset ja museot]]<BR><BR>slaitokset ja museot]]<BR><BR> +
|
