| Id
|
0528 +
|
| Kieli
|
suomi +
|
| Kirjoittaja
|
Irja Seurujärvi-Kari +
|
| Otsikko
|
Kansainvälinen alkuperäiskansojen vuosi +
|
| Has queryTämä on erikoisominaisuus.
|
Kansainvälinen alkuperäiskansojen vuosi +
, Kansainvälinen alkuperäiskansojen vuosi +
, Kansainvälinen alkuperäiskansojen vuosi +
, Kansainvälinen alkuperäiskansojen vuosi +
, Kansainvälinen alkuperäiskansojen vuosi +
, Kansainvälinen alkuperäiskansojen vuosi +
, Kansainvälinen alkuperäiskansojen vuosi +
, Kansainvälinen alkuperäiskansojen vuosi +
, Kansainvälinen alkuperäiskansojen vuosi +
, Kansainvälinen alkuperäiskansojen vuosi +
, Kansainvälinen alkuperäiskansojen vuosi +
, Kansainvälinen alkuperäiskansojen vuosi +
|
| Luokat |
Politiikka +
, Järjestäytyminen ja organisaatiot +
, Suomenkieliset artikkelit +
|
| MuokkausaikaTämä on erikoisominaisuus.
|
26 marraskuu 2014 10:29:28 +
|
| Has default formTämä on erikoisominaisuus.
|
Artikkeli +
|
| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Kansainvälinen a … <P align="justify"> Kansainvälinen alkuperäiskansojen vuosi 1993 oli YK:n julistama kansainvälinen alkuperäiskansojen teemavuosi. Teemavuoden viralliset avajaiset pidettiin joulukuun 12. päivänä 1992 New Yorkissa YK:n virallisessa täysistunnossa. Tilaisuuden avasi YK:n pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali. Hänen puhettaan seurasivat hallitusten puheenvuorot ja 17 alkuperäiskansaedustajan puheenvuoroa. YK:n pääsihteeri julisti vuoden 1992 Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Rigoberta Menchu Tumin teemavuoden YK:n hyväntahdon lähettilääksi. Teemavuoden seurauksena maailma vihdoin tunnusti alkuperäiskansojen olemassaolon ja kiinnitti huomiota näiden kansojen ihmisoikeuksien polkemiseen. Monien alkuperäiskansajärjestöjen edustajien mukaan kansainvälisen teemavuoden merkitys jäi kuitenkin paljolti symboliselle tasolle. Pohjoismaiden hallitukset nimittävät kyllä omia toimikuntiaan kartoittamaan ja toteuttamaan saamelaisia koskevia projekteja, muun muassa Suomessa sisäasiainministeriön perustama toimikunta jätti valtioneuvostolle toimenpide-ehdotuksen saamelaishankkeiden jatkotoimenpiteitä varten. Toimikunnan yksi tärkeimmistä ehdotuksista koski vähemmistökielten elvyttämistä mm. kielipesiä perustamalla. Alkuperäiskansojen vuonna aloitettiin muun muassa koltan [[Kielipesä|kielipesä]]. Monet muut toimenpiteet pysähtyivät rahoituksen ja muunlaisten resurssien puutteeseen. </P>
[[Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot|Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot]]<BR><BR>nen ja organisaatiot]]<BR><BR> +
|
