| Id
|
0143 +
|
| Kieli
|
suomi +
|
| Kirjoittaja
|
Ulla-Maija Kulonen +
|
| Otsikko
|
Kielen historia +
|
| Has queryTämä on erikoisominaisuus.
|
Kielen historia +
, Kielen historia +
, Kielen historia +
, Kielen historia +
, Kielen historia +
, Kielen historia +
, Kielen historia +
, Kielen historia +
, Kielen historia +
, Kielen historia +
, Kielen historia +
, Kielen historia +
|
| Luokat |
Suomenkieliset artikkelit +
, Kielet ja nimistö +
|
| MuokkausaikaTämä on erikoisominaisuus.
|
23 joulukuu 2015 16:34:56 +
|
| Has default formTämä on erikoisominaisuus.
|
Artikkeli +
|
| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Kielen historia … <P align="justify"> Kielen historia on tietoa kielen menneisyydestä ja [[Kielisukulaisuus|kielisukulaisuudesta]]. Saamen kielen historia kiertyy kielisukulaisuuden kautta suomen kielen menneisyyteen ja uralilaisten kielten yhteisen alkuperän etsimiseen. Uralilaisen kantakielen ns. alkukotia on haettu lähinnä kahden vaihtoehtoisen selitysmallin kautta. Suppeiden alkukotien teorian mukaan todennäköinen maantieteellinen lähtökohta uralilaiselle kielikunnalle on Keski-Venäjällä Volgan mutkan tienoilla. Siellä puhutaan nykyäänkin suhteellisen pienellä alueella useita toisistaan historiallisesti huomattavan eriytyneitä uralilaisen kielikunnan kieliä. Tämä viittaa siihen, että alue olisi myös koko kielikunnan vanha ekspansiokeskus. Tätä kielikunnan keskuksen ja periferian oletukseen liittyvää teoriaa tukee sekin, että mainitulla keskusalueella näyttää tapahtuneen hyvin paljon kielellisiä uudennoksia, kun taas periferiassa, jonne kielikunta nopeahkossa tahdissa on laajentunut, monet alkuperäiset piirteet (kuten kaksikko eli duaali) ovat säilyneet. Toiset tutkijat kannattavat ns. laajaa alkukotia, jonka mukaan myös saamelainen asutus ja sen mukana saamen kieli olisi sijainnut nykyisillä seuduilla jo useita tuhansia vuosia, jopa jääkauden lopulta lähtien. Kielikunnan yhteiset ominaisuudet ja kielelliset piirteet voisivat tämän teorian mukaan olla eri aikoina kulkeutuneita kielikontaktien kautta levinneitä vaikutteita. Sen perusteella, mitä voidaan havaita myöhään syntyneistä lähisukuisista kielistä kuten saamen kielistä ja niiden eriytymisestä, on ensin mainittu vaihtoehto todennäköisempi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita Volgan mutkasta tapahtuneita varsinaisia kansainvaelluksia vaan kielen vaellusta. Saamelaisten geneettisen omaleimaisuuden ja kielen selvän suomensukuisuuden välistä ristiriitaa ei ole vielä kyetty tyydyttävästi selittämään. </P>
<BR><BR>[[Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö|Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö]]<BR><BR>o: Kielet ja nimistö]]<BR><BR> +
|
