| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Petsamon alueell … <P align="justify"> Petsamon alueella asuneet saamelaiset menettivät ikimuistoiset sukualueensa toisen maailmansodan jälkeisten alueluovutusten seurauksena. Petsamon alueen kolmen saamelaiskylän asukkaat sijoitettiin tällöin asumaan Inarin kuntaan niin, että Suonikylän eli Suenjelin asukkaat sijoitettiin Inarijärven pohjoispuolelle Sevettijärven alueelle, Petsamon lapinkylän asukkaat Mustolan-Nellimin alueelle Inarijärven kaakkoiskulmalle ja Paatsjoen lapinkylän asukkaat Keväjärvelle, Inarijärven eteläpuolelle. </P>
<P align="justify"> Inarissa valtionmaalle määriteltiin ns. koltta-alue, jolle Petsamossa syntyneellä koltalla oli oikeus saada kolttatila rakennuksineen. Lisäksi oli oikeus käyttää valtion maata ja vesialueita elinkeinoihin, rakennuspuiden otto-oikeus metsähallinnon osoituksesta, polttopuiden otto-oikeus sekä eräitä poronhoitoa ja kalastusta tukevia lisäetuuksia. </P>
<P align="justify"> Suonikylän kolttien asuttaminen ennestään harvaanasutulle Sevettijärven alueelle synnytti kyläkeskuksen, jonne rakennettiin koulu asuntoloineen, terveystalo ja rukoushuone. Kylään perustettiin tällöin myös kauppaliike uutta asutusta palvelemaan. </P>
<P align="justify"> Keväjärvellä, Mustolassa ja Nellimissä kolttasaamelainen asutus sijoittui inarinsaamelaisen asutuksen lomaan. Jälleenrakennuksen myötä näille alueille rakentui yhteiskunnan ja liike-elämän palveluita, samalla palvelemaan myös alueelle sijoitettua kolttaväestöä. </P>
<P align="justify"> Alkuperäisten asuttamistointen jälkeen on tapahtunut sekä sisäistä muuttoliikettä että muuttoa saamelaisalueen ulkopuolelle. Suurin muuttoaalto osui 1960-luvun loppupuolelle ja 1970-luvun alkuun, jolloin ns. suuret ikäluokat olivat kasvaneet aikuisikään ja hakivat itselleen parempia elinmahdollisuuksia, erityisesti työ- ja asuinmahdollisuuksia. </P>
<P align="justify"> Vuoden 1974 lainmuutos antoi mahdollisuuden hakea uusia tiloja koltta-alueelle. Tämä hillitsi poismuuttoa ja toi jopa joitakin paluumuuttajia koltta-alueen kyliin. Uusia kolttatiloja perustettiin Sevettijärven, Keväjärven ja Nellimin alueille yhteensä 85. Keväjärven alueelle kaavoitettiin vain asuntotontteja, ja monet nuoret perheet sekä Sevettijärveltä että Nellimistä hakeutuivat työmahdollisuuksien läheisyyden takia asumaan Keväjärvelle. Kolttalakiin myöhemmin tehdyillä muutoksilla on pyritty tukemaan elinkeinotoimintaa ja kulttuuria, mutta vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi erityisesti Keväjärven [[Njellim|Nellimin]] alueella. </P>
<P align="justify"> Sevettijärven alueelle vedettiin sähköt 1979, ja tie Kaamasesta Näätämöön, Norjan rajalle, saatiin kokonaisuudessaan valmiiksi ja päällystettyä vuonna 1989. Sevettijärvelle saatiin ala-asteen lisäksi yläaste vuonna 1990. Yläasteen tarkoituksena on ollut vahvistaa koltan kielen osaamista ja kolttaperinteen ja -kulttuurin tuntemusta kouluikäisten keskuudessa. Koulukiinteistössä toimii myös kolttasaamelainen kulttuurisiida. Kylässä toimii kahvila, jossa on elintarvikekioski, asiamiesposti ja internet-piste. </P>
<P align="justify"> Keväjärven kylässä ei ole omaa koulua eikä muitakaan kokoontumistiloja, vaikka asukkaita on lähes 200. Kylän asukkaat käyttävät 12 kilometrin päässä sijaitsevan Ivalon palveluja. Keskellä kylää on talkoovoimin rakennettu jääkiekkokaukalo. Kylällä on Siskeljärven rannalla oma venesatama, josta pääsee Inarijärven Nanguvuonolle. </P>
<P align="justify"> Nellim on myös kokenut koulun lakkauttamisen aiheuttamaa taantuman, mutta kylässä on muutoin säilynyt kohtuullisen hyvä palveluvarustus. Nellim on tärkeä veneliikenteen tukikohta itäiselle Inarille ja satama-alueen palvelut ovat jopa parantuneet kalastuselinkeinoa ajatellen. <BR><BR> [[Kolttasaamelaisten kylähallinto|Kolttien oma kylähallinto]]<BR><BR> [[Kolttasaamelaisten lainsäädäntö|Kolttia koskeva lainsäädäntö]]<BR><BR> [[Kolttasaamelaisten käsityöperinne|Kolttien käsityöperinne]]</P>
[[Sisällysluettelo: Historia|Sisällysluettelo: Historia]]<BR><BR>ysluettelo: Historia]]<BR><BR> +
|
