| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Suomalaisen poro … <P align="justify"> Suomalaisen poronomistuksen varhaisimmat vaiheet perustuivat todennäköisesti siihen, että Perämeren rannikon vauraille talonpojille ([[Pirkkalaiset|birkarl]]) syntyi ainakin jo 1300-luvulla tarve käyttää poroja lähinnä eränkäyntiin, lapinverotukseen sekä pappien ja valtion virkamiesten lapinliikenteeseen. Nämä tarpeet pystyttiin tyydyttämään ensin lappalaisten poroilla, ja lappalaisia käytettiin myös työvoimana. Ennen pitkää talonpojille syntyi myös tarve omistaa poroja, jotka 1800-luvulle asti kuitenkin hoidatettiin ns. lappalaisraitioilla. </P>
<P align="justify">Juhani J. Kortesalmen teoria Suomen eteläisen poronhoitoalueen talonpoikaisen ja poroja hoitavan talolliskulttuurin syntymisestä on, että se kehittyi alun alkaen melko erillään tunturilappalaisesta suurporonhoidosta lähinnä itäsuomalaisen uudisasutuskulttuurin ja metsälappalaiskulttuurin sekoittuessa toisiinsa 1600-luvulla. Suomalainen poronhoito hajosi siten jo alkuvaiheessaan kahtia ja seurasi lappalaiskulttuurin jakautumista metsä- ja porolappalaiseen kulttuuriin. Eli Tornionjokilaaksoon levisi tunturisaamelainen suurporonhoitokulttuuri esimerkiksi talollisten poroja hoitaneiden lappalaisraitioiden välityksellä, mutta Kemin Lapissa rahvas alkoi hoitaa porojaan itse jo 1600-luvulla. Varsinaiseksi talonpoikaisen lihantuotantoon keskittyvän suurporonhoidon nousukaudeksi muodostuivat kuitenkin vasta 1700- ja 1800-luvut. </P>
<P align="justify">Kemin Lapin suomalainen poronhoito rakentuikin metsälappalaiselle pieniin poromääriin ja välilliseen tuotantoon perustuvalle kulttuuriperustalle, jossa
# porot palkivat kesäisin vapaana, minkä jälkeen
# porot koottiin syksyllä yhteisvoimin määräalueilta eli palkisilta,
# erotettiin itse kullekin poronomistajalle talven ajaksi,
# omaan käyttöön ja paimennukseen, ja jossa
# poronlypsyä ei tunnettu. </p>
<P align="justify">Talonpoikaisen poronhoidon palkisjärjestelmä kehittyikin metsälappalaisten porojen hakukäytänteestä ja se tunnettiin kansanomaisesti joko palkisina, poroyhtiöinä, tokkakuntina, poroliittoina tai poroseurueina. Palkinen muotoutuikin tarkoittamaan kahta käytännössä yhteen liittyvää asiaa eli <BR>
a) aluetta, jolla tietyt porot liikkuvat kesäisin ja jonne ne kokoontuvat syksyisin ilman paimennusta ja <BR>
b) poron liikkumisalueen lähinaapurustosta muodostunutta porojen kokoamisporukkaa. <BR>
Kausiluontoisista kokoamisyhtiöistä muodostui myös erilaisia aitakuntia, jotka yhteisesti rakensivat ja pitivät kunnossa metsäalueella porojen hoitamisessa tarvittavia poroaitoja. </P>
<P align="justify"> Nykyisen Suomen alueella paliskuntiin perustuva poronhoitojärjestelmä oli kehittynyt suurimpaan osaan poronhoitoaluetta jo ennen järjestelmän lain voimaantuloa 1898. Päätöksen mukaan poronomistajien piti kuulua johonkin [[Paliskunta|paliskuntaan]] saadakseen laiduntaa porojaan valtion mailla. Lisäksi poronhoitoalue oli jaettava paliskuntiin, joilla oli viralliset nimet, rajat ja vastuuhenkilöt, jotka yhteisöllisesti olivat vastuussa esimerkiksi porojen lukemisesta, paimentamisesta ja vahingonkorvauksista sekä toimivat muutenkin oikeuskelpoisina henkilöinä. </p>
[[Tiedosto:Spalisku.jpg|thumb|600px|Paliskunnat Suomessa]]
<P align="justify">Vastaavana järjestelmänä Norjassa ja Ruotsissa voidaan pitää Lapinmaiden jakamista eräänlaisiin saamenkyliin, jotka jakautuvat taas pienempiin [[Porokylä|porokyliin]]. Järjestelmissä on kuitenkin se ero, että Ruotsissa ja Norjassa poronhoito on, muutamia erityistapauksia lukuunottamatta, rajattu saamelaisten elinkeinoksi ja saamenkylien rajat ovat muodostuneet vanhojen merenranta-sisämaa -laidunkiertojen perusteella. Venäjän poronhoito ([[Poronhoito: Kuola|Kuolan saamelaisten poronhoito]]) on taas nykyisin lähinnä käymistilassa, koska neuvostojärjestelmän porosovhoosit ja -kolhoosit ovat käytännössä vasta purkautumassa, ja tilalle on vakiintumassa erilaisia yksityis- tai osuuskuntayrittäjyyteen perustuvia poronhoitojärjestelmiä. </P><BR><BR>
Poronhoito- / poro-aiheisia linkkejä: [[Poronhoito - kokoomasivu|poronhoito - kokoomasivu]]<BR><BR>
[[Sisällysluettelo: Elinkeinot ja liikkuminen|Sisällysluettelo: Elinkeinot ja liikkuminen]]<BR><BR>einot ja liikkuminen]]<BR><BR> +
|
