| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Suomen [[Saamela … <P align="justify"> Suomen [[Saamelaiskäräjät|saamelaiskäräjät]] on toteuttanut saamelaisten [[Kulttuuri-itsehallinto|kulttuuri-itsehallintoa]] vuodesta 1996. Puitteet saamelaisten perusoikeuksille [[Alkuperäiskansa|alkuperäiskansana]] omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevissa asioissa luotiin perusoikeusuudistuksen yhteydessä (1995). Suomen hallitusmuodon 51 a §:ssä (973/95) saamelaisille alkuperäiskansana on turvattu kulttuuri-itsehallinto kieltään ja kulttuuriaan koskevissa asioissa saamelaisten kotiseutualuella. Vuoden 2000 alusta voimaan tulleen perustuslain 121 § kuuluu: Saamelaisille alkuperäiskansana turvataan saamelaisten kotiseutualueella omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva kulttuuri-itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnosta säädetään lähemmin vuoden 1996 alusta voimaan tulleella saamelaiskäräjistä annetulla lailla (974/95). Saamelaiskäräjälain 1 §:n mukaan sen tarkoituksena on turvata saamelaisille alkuperäiskansana omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva kulttuuri-itsehallinto. Kulttuuri-itsehallintoonsa kuuluvia tehtäviä varten saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudestaan saamelaiskäräjät. Suomen saamelaiskäräjillä on 21 jäsentä ja neljä varajäsentä, jotka valitaan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Saamelaiskäräjillä tulee olla vähintään kolme jäsentä ja yksi varajäsen kustakin saamelaisten kotiseutualueen kunnasta. Valtioneuvosto määrää saamelaiskäräjien vaalien tuloksen perusteella saamelaiskäräjien jäsenet ja varajäsenet sekä myöntää pyynnöstä eron tehtävästä. Saamelaiskäräjät valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan, joka toimii tehtävässään päätoimisesti. Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Se voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja tehtäviinsä kuuluvissa asioissa ja päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta. Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnon alalla. Suomen saamelaiskäräjien toimielimet ovat täysistunto, puheenjohtaja ja hallitus. Lisäksi käräjät on perustanut eri alojenasioiden hoitamista varten valmisteluelimiä, kulttuuri-, koulutus- ja oppimateriaali-, elinkeino- ja oikeus- sekä sosiaali- ja terveyslautakunnat sekä kielineuvoston. Kulttuurilautakunta jakaa vuosittain kulttuurimäärärahoja eri kulttuuritahoille, taiteilijoille ja järjestöille (2001 noin 170 000 euroa), ja koulutus- ja oppimateriaalilautakunta hallinnoi noin 250 000 euron suuruista rahastoa. Suomen saamelaiskäräjien toiminta keskittyy saamelaisten kotiseutualueelle. Itsehallinnollisen luonteensa vuoksi saamelaiskäräjät ei kuitenkaan ole valtion viranomainen eikä osa valtionhallintoa, vaan itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö omine hallintoelimineen, kirjanpitoineen ja tilintarkastajineen. Edelleen saamelaisten kuulemisesta on eduskunnan työjärjestyksessä 37 §. Sen mukaan käsiteltäessä sellaista lakiehdotusta tai muuta asiaa, joka koskee erityisesti saamelaisia, erikoisvaliokunnan on, ellei erityisistä syistä muuta johdu, varattava saamelaisten edustajille tilaisuus tulla kuulluksi. Viranomaiset neuvottelevat saamelaiskäräjien kanssa ja kuulevat saamelaiskäräjiä asioissa, jotka vaikuttavat saamelaisten asemaan alkuperäiskansana saamelaisten kotiseutualueella, kuten yhdyskuntasuunnittelusta, saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan elinkeinon lainsäädännöllisestä tai hallinnollista muutoksesta, saamenkielisen ja saamen kielen kouluopetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä, muusta vastaavasta saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavasta asiasta. </P>
[[Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot|Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot]]<BR><BR>nen ja organisaatiot]]<BR><BR> +
|
