| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify">Samii Litto, saam … <P align="justify">Samii Litto, saamelaisten yhdistys perustettiin evakkomatkalla Keski-Pohjanmaalla huhtikuussa 1945. Yhdistys oli toinen Suomen saamelaisten perustama. Ensimmäinen oli Johan Nuorgamin vuonna 1936 perustama Iijärven nuorisoseura. Hän perusti sen yhteistyössä Lapin Sivistysseuran ja Karl Nickulin kanssa (Nickul Karl). Nuorisoseuran toiminta lakkasi pian, koska Johan Nuorgam (Nuorgam Johan) asui itse silloin Helsingissä.</P>
<P align="justify"> Evakkomatkalla saamelaiset kokoontuivat laajamittaisesti yhteen (inarilaiset, utsjokilaiset ja länsipuolen saamelaiset) ja huomasivat olevansa samaa kansaa. Tilanne, jossa oltiin pois kotoa vieraiden keskellä, lisäsi yhteenkuuluvuuden tunnetta. Samii Litto teki merkittävää työtä. Yhdistys alkoi ensimmäisenä käyttää johdonmukaisesti lappalais-sanan sijasta sanaa saamelainen, kiinnitti huomiota saamelaisten asumisoloihin ja liikenneyhteyksiin Saamenmaassa ja pyrki kehittämään saamelaista kotiteollisuutta ja kauppaa. Yhdistys kehitti myös tuotemerkin, Sámi Kalvu - saamelainen tavara, mutta sitä ei koskaan hyväksytty viralliseksi merkiksi. Jo 1945 yhdistys julisti: </P>
:<P align="justify"><I> Koska tulevaisuus tuo suuret määrät turisteja nimenomaan saamelaisalueelle on neuvoteltu saamelaisliikemiesten kanssa hyödyn saamiseksi saamelaisille itselleen. Lapin esineiden valmistuksessa on esiintynyt paljon mielikuvituksellisesti valmistettuja esineitä, joilla ei ole mitään kulttuuriarvoa. Rovaniemellä ja osaksi täälläkin valmistetaan esineitä, joilla ei ole mitään tekemistä varsinaisen Lapin kotiteollisuuden kanssa. </I></P>
<P align="justify"> Yhdistys oli aloittamassa saamenkielistä radiotoimintaa, julkaisi saamenkielistä lehteä (Sápmelaš), ajoi saamen kieltä viralliseksi opetuskieleksi ja oli vaikuttamassa Saamelaisten Kristillisen kansanopiston syntymiseen. Yhdistys teki aloitteita saamelaisten elinolojen parantamiseksi (esim. porotilalaki) ja perusti saamelaismuseon (nykyisen ulkomuseon Inarissa). Samii Litto oli myös aloittamassa pohjoismaista saamelaisyhteistyötä yhdessä Lapin Sivistysseuran kanssa Suomessa. </P>
<P align="justify"> Samii Litton merkitys saamelaisten äänitorvena alkoi vähentyä viimeistään 60-luvulla, koska muuallekin perustettiin saamelaisyhdistyksiä. Siitä tuli vähitellen hyvin suppean porukan yhdistys, joka ei enää nauttinut kovin laajaa kannatusta, ja jäsenet vähenivät. Saamelaisvaltuuskunnan perustaminen 1973 vei viimeistäänkin pohjan yhdistyksen yhteiskunnallisesta toiminnasta. Yhdistyksen tärkeimmäksi toiminnaksi jäi saamelaismuseon ylläpitäminen ja lausuntojen antaminen joissakin saamelaisia koskevissa asioissa. Samii Litto perusti v. 1986 Sámi Museum-Saamelaismuseosäätiön ylläpitämään Inarin saamelaismuseota. Säätiön pääomaksi luovutettiin saamelaismuseo esineineen. Tämän jälkeen Samii Litton toiminta loppui kokonaan. </P>
[[Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot|Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot]]<BR><BR>nen ja organisaatiot]]<BR><BR> +
|
