Selaa semanttista wikiä

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teatteri
Id 0403  +
Kieli suomi  +
Kirjoittaja Irja Seurujärvi-Kari +
Otsikko Teatteri +
Has queryTämä on erikoisominaisuus. Teatteri + , Teatteri + , Teatteri + , Teatteri + , Teatteri + , Teatteri + , Teatteri + , Teatteri + , Teatteri + , Teatteri + , Teatteri + , Teatteri + , Teatteri + , Teatteri +
Luokat Taiteet  + , Suomenkieliset artikkelit  +
MuokkausaikaTämä on erikoisominaisuus. 19 elokuu 2014 13:02:41  +
Has default formTämä on erikoisominaisuus. Artikkeli  +
TekstiTämä on erikoisominaisuus. <P align="justify"> Teatteri on uusi<P align="justify"> Teatteri on uusin saamelaistaiteen tulokas. Teatterin ohjelmapolitiikan tarkoituksena on luoda omaperäisiä työskentelytapoja saamelaisperinteen, myyttien, kirjallisuuden ja musiikin pohjalta. Teatterilla on oma vahva kielensä, jonka avulla se voi helposti muistaa, säilyttää ja rakentaa omaa kulttuuriaan ja identiteettiään. Teatterilla on tärkeä rooli poliittisen ja kulttuurisen tietoisuuden herättäjänä. Saamelaisen teatterin synty ajoittuu 1970-luvun alkupuolelle. 1971 perustettiin Ruotsin Jokkmokkiin ensimmäinen saamelaisteatteriryhmä, Dálvadis-teatteri. Kymmenen vuotta myöhemmin perustettiin Norjan Koutokeinoon Beaivváš, Suomen Outakoskelle Rávgoš ja Norjan Snåsaan eteläsaamelainen teatteriryhmä. Saamelaisteattereista Beaivváš ja Dálvadis ovat vakiinnuttaneet asemansa. </P> <P align="justify"> Dálvadis-eatteri perustettiin saamelaisnäyttelijä Harriet Nordlundin ja tekstiilitaiteilija Maj Doris Rimpin aloitteesta. Dálvadis-teatteri sijaitsee luulajansaamen alueella, mutta koska suurin osa teatterin jäsenistä ja yleisöstäkin edustaa pohjois- ja eteläsaamelaisia, teatterin on ollut välttämätön hakea muitakin ilmaisukeinoja kuin puhuttua kieltä. Monissa esityksissään, kuten <i>Rajden går</i> (Raito kulkee) -esityksessä (1979), ilmaistaan joiun ja teatterin keinoin saamelaiskulttuuriin kohdistuvia ulkoisia uhkia. Alusta pitäen teatterissa on asetettu suuri paino ulkoilmanäytöksiin ja liikkumiseen luonnossa sekä arktisille kansoille tyypillisiin rituaaleihin, kuten sen ensimmäisissä produktioissa, <i>Min Duoddarat</i> (Meidän tunturit), <i>Čuovga Čiehka</i> (Kahdeksan minuuttia auringosta) 1987 ja <i>Dálveniehku</i> (Talviunia). <i>Dálveniehku</i> esitettiin 1982 ja 1983 Talvadis-järven jäällä. Näytelmässä näyttelijä-laulaja Åsa Simma kertoo persoonallisella ääni- ja liikekielellään Alkuäidin kolmesta tyttärestä. Norman Charlesin kautta Dálvadis on saanut vaikutteita pohjoisamerikkalaisesta intiaanikulttuurista, kuten rummut, tanssin ja luonnonhahmoja erilaisine intiaaninaamioineen. Dálvadis-ryhmä on aktiivisesti osallistunut maailmanlaajuiseen alkuperäiskansojen kulttuuriyhteistyöhön, muun muassa inuiittiteatteri <i>Tukak</i>in kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Saamelaisteatteri on myös elävöittänyt perinteistä länsimaista ilmaisua esityksillään. 1992 luotiin uusi organisaatio ja Dálvadis-teatteri muutettiin <i>Samiska Teatern</i> -nimiseksi. Vuosina 1992-93 teatteri <i>Lama-Hado</i> toteutti saamelaisen teatteritapahtuman, jota johtivat Harriet Nordlund, Maj-Doris Rimpi ja Christer Helander. 1990-luvun lopulla luotiin vakituinen saamelainen teatteri saamelaiskäräjien avustuksella. </P> <P align="justify"> Beaivváš-teatteri on saanut kansallisteatterin aseman vuodesta 1995. Teatteri toimii Norjan Koutokeinossa, mutta kiertää ahkerasti Pohjoismaissa, erityisesti saamelaisalueella. Beaivváš on tuottanut kolmisenkymmentä näytelmää. Teemoina teatterilla ovat kieleen ja saamelaiselämään liittyvät asiat. Beaivváš-teatterin yksi mielenkiintoinen produktio on Rauni Magga Lukkarin käsikirjoitukseen pohjautuva monologi <i>Dearvvuođat</i> (Terveisiä), jonka teemana on saamelaisyhteisöäkin läheltä koskettava aihe, nimittäin nuorten itsemurhat. Kirjailija Johan [[Turi, Johan|Turin]] elämästä kertoo <i>Gumpegoddi</i> (Suden tappaja), jonka John Gustavsen on kirjoittanut. Eteläsaamelainen teatteri, Åarjelhsaemien teatere, Sydsamisk teater, koostuu harrastelijanäyttelijöistä Norjan ja Ruotsin puolelta eteläsaamelaisten alueelta. Teatteri on 1985-1996 tuottanut 10 eri produktiota. Näytelmä saamelaisliikkeen äidin, eteläsaamelaisen Elsa [[Laula-Renberg, Elsa|Laula-Renbergin]] elämästä esitettiin 1997 ensin TV:ssä ja sitten saamelaisliikkeen 80-vuotisessa juhlakokouksessa Trondheimissa. Teatterityössä on mukana kaikenikäisiä lapsista vanhuksiin asti. Rávgoš-teatteri toimii Suomen Utsjoella. Rávgoš-teatterin näytelmät perustuvat suurimmaksi osaksi kirjailija Eino Guttormin tuotantoon, jossa keskitytään oman seudun ihmisten traumaattistenkin asioiden, kuten kiihkouskonnollisuuden ja ihmissuhdeongelmien käsittelyyn. Sámi Teáhtersearvi, Saamelaisen teatteriyhdistys perustettiin 1980. Yhdistys toimii saamelaisteatterin työntekijöiden ja näyttelijöiden etuja ajavana järjestönä yli valtakuntien rajojen. </P><BR> [[Sisällysluettelo: Taiteet|Sisällysluettelo: Taiteet]]<BR><BR>lysluettelo: Taiteet]]<BR><BR>  +
piilota ominaisuudet, jotka viittaavat tähän 
Teatteri + Otsikko
 

 

Kirjoita sen sivun nimi, jonka ominaisuuksia haluat selata.