| Id
|
1631 +
|
| Kieli
|
suomi +
|
| Kirjoittaja
|
Risto Pulkkinen +
|
| Otsikko
|
V. Westen, Thomas +
|
| Has queryTämä on erikoisominaisuus.
|
V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
, V. Westen, Thomas +
|
| Luokat |
Biografiset artikkelit +
, Suomenkieliset artikkelit +
|
| MuokkausaikaTämä on erikoisominaisuus.
|
12 elokuu 2014 14:38:15 +
|
| Has default formTämä on erikoisominaisuus.
|
Artikkeli +
|
| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Thomas Von Weste … <P align="justify"> Thomas Von Westen (1682-1727) oli norjalainen saamelaisten lähetyssaarnaaja. </P> <P align="justify"> Thomas von Westen oli lahjakas ja oppinut mies, joka pietistisen herätyksen saatuaan hakeutui saamelaisten lähetyssaarnaajaksi. Hän perusti Trondheimin <i>Seminarium Lapponicumin</i> ja johti sitä 1716-27. Von Westen teki työtovereineen kolme laajaa lähetysmatkaa, kaksi Ruijaan ja yhden Nordlandin, Helgelandin ja Tromssan lääneihin. Hänen työtapansa oli pietistinen eli tavoitteena oli saada aikaan todellinen mielenmuutos ja pakanallisten tapojen ulkoisen hylkäämisen sijasta uuden opin syvällinen sisäistäminen ([[Lähetyshistoria|lähetyshistoria]]). Tässä tarkoituksessa von Westen lähestyi ihmisiä hyvin intensiivisesti ja henkilökohtaisesti, minkä seurauksena hänelle kertyi runsaasti intiimiä rippitietoa saamelaisten elämästä ja kulttuurista, erityisesti näiden esikristillisestä uskomusmaailmasta. Nämä hän kirjoitti ns. "tunnustuskirjoihinsa". Muistiinpanot tosin tuhoutuivat Kööpenhaminan palossa 1793, samoin kuin hänen avustajineen keräämänsä mittava noitarumpukokoelmakin. Osa von Westenin ensikäden tiedoista lienee kuitenkin säilynyt hänen seuraajansa Hans Skanken ansioista, koska tämän oletetaan käyttäneen niitä lähetyshistoriassaan. Osia tästä on julkaissut J. K. [[Qvigstad, Just Knud|Qvigstad]] 1943 (<i>Nordnorske Samlinger V:I</i>). Westenin työ sai seuraajia, esim. Jens Kildal (1683-1767) ja Johan Randulf (k. 1735), ja hän innosti papiston mm. lähetystyöhön myös Ruotsin puolelle lähettämällä näille saamelaisten "pakanallista taikauskoa" kuvailevan paimenkirjeen 1723. Von Westenin auktoriteetti saamelaisten esikristillisen uskomusmaailman tulkkina oli siinä määrin suuri, että monien samanaikaisten ja myöhempien kirjoittajien on havaittu olleen hänestä huomattavan riippuvaisia, minkä vuoksi lähdekriittiset ongelmat [[Lappologia (tutkimushistoriaa)|lappologian]] klassisten lähteitten "vonwesteniläisen" ryhmän sisällä ovat suuret. Vonwesteniläiseen traditioon kuuluu lisäksi itsenäisenä osana Isaac Olsenin (1680-1730) kertomus. Saamea syntyperäisen tavoin osannut Olsen oli jo ennen von Westenin tuloa toiminut vuosia saamelaisten koulumestarina Ruijassa ja tehnyt lähetysmatkoja mm. Kuolaan. Von Westen taivutteli hänet Trondheimiin käännöstyöhön. Riitauduttuaan von Westenin kanssa Olsen kirjoitti varsin luotettavana pidetyn kuvauksen saamelaisesta muinaisuskosta. Sen on julkaissut J. K. Qvigstad 1910. Von Westenin ja hänen lähimpien seuraajiensa lähetysstrategiaan kului saada paikalliset uskonnolliset johtajat, noidat ([[Samanismi|samanismi]]), käännytetyiksi, mikä johti siihen että heidän dokumenttinsa heijastavat erityisesti noitien tietoutta, eivät niinkään koko kansan käsityksiä. </P><BR>
[[Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit|Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit]]<BR><BR>ografiset artikkelit]]<BR><BR> +
|
