| Id
|
0124 +
|
| Kieli
|
suomi +
|
| Kirjoittaja
|
Ulla-Maija Kulonen +
|
| Otsikko
|
Balttilaiset kielet +
|
| Has queryThis property is a special property in this wiki.
|
Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
, Balttilaiset kielet +
|
| Categories |
Suomenkieliset artikkelit +
, Kielet ja nimistö +
|
| MuokkausaikaThis property is a special property in this wiki.
|
17 marraskuu 2021 16:46:23 +
|
| Has default formThis property is a special property in this wiki.
|
Artikkeli +
|
| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> Nykyisiä balttil … <P align="justify"> Nykyisiä balttilaisia kieliä ovat liettua ja latvia. Näiden lähisukulainen on jo sammunut muinaispreussi. Sekä saamen kielten että itämerensuomalaisten kielten ([[Itämerensuomi|itämerensuomi]]) balttilaisperäiset [[Lainasana|lainasanat]] on saatu todennäköisesti näiden yhteisestä kantakielestä kantabaltista vuoden 1000 eKr. tienoilla. Kantabalttilainen kieli on yhdistetty vasarakirveskulttuurin ilmaantumiseen Itämeren ympäristöön. Balttilaisen ja tämän kanssa limittäin tapahtuneen kantagermaanisen vaikutuksen ([[Kantagermaani|kantagermaani]]) katsotaan osaltaan aiheuttaneen kantasuomen ja kantasaamen eriytymisen viimeisen esikristillisen vuosituhannen alkupuoliskolla. </P> <P align="justify"> Saamessa tavattavien balttilaisperäisten lainasanojen omaksumisesta on kaksi erilaista näkökantaa. Toisen mukaan ne on lainattu [[Varhaiskantasuomi|varhaiskantasuomeen]] eli suomalais-saamelaiseen kantakieleen ja ovat siten suoraa kantakielen perintöä niin saamessa kuin itämerensuomessakin. Toisen käsityksen mukaan balttilaisvaikutus on ollut suoraa vain kantasuomeen, ja balttilaisperäiset lainasanat saamessa olisivat kantasuomen välittämiä. Jälkimmäistä käsitystä on perusteltu sillä, että saamessa ei vanhastaan katsottu olevan »omia» balttilaisia lainasanoja, ts. sellaisia, jotka puuttuvat itämerensuomesta. Viime aikoina sellaisia on kuitenkin esitetty kymmenkunta, esim.
* <i>arvi</i> 'rain'
* <i>biebmat</i> 'to feed'
* <i>buorggos</i> 'forbidden'
* <i>čiehkat</i> 'to hide'
* <i>giehpa</i> 'soot'
* <i>leaibi</i> 'alder'
* ja eteläsaamen <i>saertie</i> 'heart (as food)'.
Osassa balttilaisperäisiä sanoja on äänteellisiä tai merkitykseen liittyviä piirteitä, jotka viittaavat sanan erilliseen lainautumiseen, vaikka se tunnetaankin myös itämerensuomessa. Tällaisia ovat eteläsaamen <i>daktere</i> 'daughter' sekä pohjoissaamen (ja laajemminkin esiintyvät) <i>ráigi</i> 'hole' (itämerensuomessa tätä balttilaisittain alkuperäistä vokaaliasua edustavat vain viro ja liivi, suomessa vastaava sana on <i>reikä</i>) ja <i>vuoras</i> 'old' (vastaavan suomen sanan <i>varhain(en)</i> merkitys on 'early'). Näiden esimerkkien nojalla on siten ajateltavissa, että kantasaamen ja kantabaltin välillä on ollut myös suoria kontakteja. </P>
<P align="justify"> Tunnetuimpia laajalti saamessa ja itämerensuomalaisissa kielissä esiintyviä balttilaisia lainoja ovat
* <i>gahpir</i> 'cap'
* <i>guoibmi</i> 'companion'
* <i>luossa</i> 'salmon'
* <i>neahpi</i> 'a man's nephew (or niece)'
* <i>sarvva</i> 'elk'
* <i>suoidni</i> 'hay'
* <i>suoldni</i> 'dew; night frost'
* <i>suolu</i> 'island'. </P> <BR>
<BR>
<BR>[[Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö|Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö]]<BR><BR>o: Kielet ja nimistö]]<BR><BR> +
|
