| Id
|
10130 +
|
| Kieli
|
suomi +
|
| Kirjoittaja
|
Risto Pulkkinen +
|
| Otsikko
|
Haltijat +
|
| Has queryThis property is a special property in this wiki.
|
Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
, Haltijat +
|
| Categories |
Muinaisusko +
, Mytologia ja folklore +
, Suomenkieliset artikkelit +
|
| MuokkausaikaThis property is a special property in this wiki.
|
9 marraskuu 2021 12:23:23 +
|
| Has default formThis property is a special property in this wiki.
|
Artikkeli +
|
| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> Haltijalla ymmär … <P align="justify"> Haltijalla ymmärretään kansanuskossa esiintyviä paikallisia, yleensä tiettyyn (luonnon)ympäristöön kiinnittyviä, tuonpuoleista luonnetta omaavia olentoja, jotka usein hallitsevat aluettaan tai jotka jollakin tavalla kontrolloivat sen piirissä harjoitettuja toimintoja. Pyyntikansoilla haltijat ovat luonnonhaltijoita, kun taas maanviljelyskulttuureissa tunnetaan myös rakennusten - yms. haltijat (kodinhaltija, riihenhaltija jne.). Haltijan reviiri voi muodostua myös tietystä eläinlajista tms. Myös ihmisellä sanotaan usein olevan haltijansa. Haltijan voidaan katsoa eroavan jumalasta sen johdosta, että haltijat ovat ns. empiirisiä uskomusolentoja, eli niiden katsotaan toisinaan näyttäytyvän tai muuten antavan merkkejä itsestään. Usein näyttäytyminen koetaan sanktioksi, t.s. rangaistukseksi normien vastaisesta käytöksestä, tai varoitukseksi sellaisesta tai myös varoitukseksi vaarasta. Pyhyyden (kts. [[Pyhä|pyhä]]) suhteen haltijat sijoittuvat kauemmaksi täydellisestä tuonpuoleisuudesta kuin jumalat. Haltijoiden kanssa eläminen ei yleensä edellyttänyt työläitä rituaaleja, vaan vain luontevaa huomioonottamista. Jako haltijoihin ja jumaliin on kuitenkin saamelaisen kansauskon kannalta lähinnä vain uskontotieteellinen apuneuvo ([[Esikristilliset jumalat|esikristilliset jumalat]]). </P>
<P align="justify"> Saamelaisilla erikseen nimetyksi haltijoiksi voidaan laskea ainakin eräät vedenhaltijat ja kalojen vanhin [[Maddu|maddu]]. Haltijat kansoittivat kuitenkin koko luonnonympäristön. Esim. Inarin porosaamelaiset ovat uskoneet joka puullakin olevan oma haltijansa; ennen puun kaatamista se piti saada poistumaan iskemällä puun alin oksa irti. Saamelaisten monet maanalaiset olennot [[Maahiset|maahiset]], [[Čahkalakkis|(čahkalakkis)]] voidaan samoin lukea haltijaolentojen luokkaan. Myös ihmisellä oli hänen onnestaan ja menetyksestään huolehtija haltijansa, hänen haamunsa ([[Sielu|sielu]], [[Ovdasaš - etiäinen|etiäinen]]). Erikseen on puhuttu kuolleen haltijoista, jolloin sanaa on käytetty hieman eri merkityksessä ([[Kuolema ja vainajat|kuolema ja vainajat]]). Tutkimuskirjallisuudessa myös [[Áhčešeátne-Njávešeátne|Áhčešeátnestä ja Njávešeátnestä]] on käytetty haltijanimitystä, joskin nimitys on ongelmallinen olentojen epäempiirisyyden johdosta.</P> Pentikäinen 1995<BR>
<BR>
[[Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore| Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore]]<BR><BR>ytologia ja folklore]]<BR><BR> +
|
