| Id
|
0730 +
|
| Kieli
|
suomi +
|
| Kirjoittaja
|
Petri Halinen +
|
| Otsikko
|
Peuranpyynti +
|
| Has queryThis property is a special property in this wiki.
|
Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
, Peuranpyynti +
|
| Categories |
Elinkeinot ja liikkuminen +
, Suomenkieliset artikkelit +
|
| MuokkausaikaThis property is a special property in this wiki.
|
30 joulukuu 2014 16:57:32 +
|
| Has default formThis property is a special property in this wiki.
|
Artikkeli +
|
| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> Viimeiset tuntur … <P align="justify"> Viimeiset tunturipeurat hävisivät Suomen Lapista 1900-luvun alussa. Siihen asti peuranmetsästys oli ollut eräs tärkeimmistä Lapin asukkaiden elinkeinoista. Tunturipeuroja on Pohjoismaissa enää Etelä-Norjan Hardangerviddalla. </P>
<P align="justify"> Peuranpyynnin historia juontaa juurensa miltei Lapin ensimmäisten asukkaiden tuloon asti. Kun Ruijan rannikon ensimmäiset asukkaat yli 10 000 vuotta sitten olivat merinisäkkäiden pyytäjiä ja kalastajia, olivat etelästä Suomen läpi saapuneet sisämaan asukkaat sen sijaan peuranpyytäjiä. </P>
<P align="justify"> Tunturipeurat elävät kesäisin paljakka-alueella tunturissa sääskien ja muiden lentävien itikoiden vuoksi. Syksyllä tunturipeura alkaa vaeltaa laumassa kohti talvilaitumiaan metsän, tavallisesti mäntymetsän, suojaan. Talvet peura viettää metsässä ja keväällä jälleen vaeltaa kohti kesälaitumia. Peuran laumakoko on suurimmillaan syksyn muutossa, jolloin peura on myös parhaimmassa lihassaan. Tunturipeuran elinpiiriin kuuluu siis olennaisina osina sekä kesä että talvilaitumet. </P>
<P align="justify"> Varhaisin tunturipeuranpyynti, mesoliittisen kauden alussa, tapahtui esimerkiksi Suomen pohjoisimmissa osissa jousella ja nuolella syksyisin. Osa pyydetystä lihasta kuljetettiin muilla alueilla sijaitseville talviasuinpaikoille. Mesoliittisen kauden lopulla ja neoliittisen kauden alussa peuraa alettiin pyytää myös aitojen avulla; peurat ajettiin kohti katiskan muotoista aitausta, jossa ne tapettiin keihäillä. Neoliittisen kauden lopulla peuroja alettiin pyytää kuopilla. Kuoppapyynti oli yleistä koko varhaismetallikauden, jolloin rakennettiin jopa usean sadan kuopan suuruisia ja monen kilometrin mittaisia kuoppajärjestelmiä. Kuopat sijaitsivat pääasiassa peurojen syksyisten vaellusreittien varrella. Pyynti ei ollut passiivista odottelua, vaan peurat ajettiin kuoppiin johdinaitoja pitkin, jolloin saaliiksi jäi useita kymmeniä peuroja. Rautakaudella ja keskiajalla peuroja pyydettiin jälleen suuressa mittakaavassa aitojen avulla. Uudella ajalla peurojapyydettiin tuliaseilla ja aidoilla, jolloin pyyntiä kutsuttiin hangas- ([[Hangaspyynti|hangaspyynti]]), moita- ([[Moitapyynti|moitapyynti]]) tai vuomenpyynniksi ([[Vuomenpyynti|vuomenpyynti]]). Aitapyynti jatkui aina 1800-luvulle asti. </P>
<P align="justify"> Vaikka peuroja on pääasiassa pyydetty syksyisin ja keväisin kesä- ja talvilaidunten välisillä muuttomatkoilla, on niitä pyydetty kaikkina aikoina myös jousella ja nuolella sekä keihäillä. Tuo pyynti kohdistui pääasiassa massapyyntiin, jolloin täydennettiin esim. talvivarastoja. Muina vuodenaikoina tapahtuneen pyynnin tarkoituksena oli täydentää muuta ravinnonhankintaa. </P>
<BR>
Metsästys- ja pyyntiaiheisia linkkejä: [[Metsästys ja pyynti - kokoomasivu|metsästys ja pyynti - kokoomasivu]]
<BR><BR>
[[Sisällysluettelo: Elinkeinot ja liikkuminen|Sisällysluettelo: Elinkeinot ja liikkuminen]]<BR><BR>einot ja liikkuminen]]<BR><BR> +
|
