Browse wiki

Jump to: navigation, search
Rumpukuviot
Id 10137  +
Kieli suomi  +
Kirjoittaja Risto Pulkkinen +
Otsikko Rumpukuviot +
Has queryThis property is a special property in this wiki. Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot + , Rumpukuviot +
Categories Muinaisusko  + , Mytologia ja folklore  + , Suomenkieliset artikkelit  +
MuokkausaikaThis property is a special property in this wiki. 9 marraskuu 2021 13:39:34  +
Has default formThis property is a special property in this wiki. Artikkeli  +
TekstiThis property is a special property in this wiki. <P align="justify"> Sikäli kuin tied<P align="justify"> Sikäli kuin tiedetään, uralilaisista kansoista ainoastaan saamelaiset ovat maalanneet kuvioita shamaanirumpujensa kalvopinnoille. Keski- ja Itä-Siperian altailaisilla kansoilla kuviomaalattuja rumpuja taas esiintyy mutta niissäkin kuvitus vain harvoin yltää siihen rikkauteen, jota saamelaisissa rummuissa yleisesti tavataan. </P> <P align="justify"> Kuvituksensa puolesta rummut on tutkimuskirjallisuudessa jaettu kahdeksaan tyyppiin, mutta nämä palautuvat kuitenkin viime kädessä kahteen perusratkaisuun, aurinkokeskiseen ja segmenttijakoiseen. Eteläisissä ns. Åselen tyypin rummuissa täysin aurinkokeskinen jäsentely keskeiskuviona juuri auringoksi tulkittu rombi, josta lähtee neljä sädettä; muut kuviot kiertävät rumpukalvon kehää tai sijoittuvat rombin ja kehäkuvioitten välialueelle. Ruijan, Tornion ja Kemin tyypeissä tavataan selkein segmenttijaotus; Ruijan typissä kalvo jakautuu viiteen, Tornion ja Kemin rummuissa taas kolmeen segmenttiin. Kemin rummuissa on lisäksi aukot segmenttien välillä. Lisäksi tunnetaan sekatyyppisiä rumpuja, joissa aurinko on joko rombina tai pyöreänä kuviona keskellä ja rummun yläosaan on erotettu yksi segmentti ja myös rumpuja, joissa yläsegmentistä lähtee rummun alaosaan asti ulottuva pystyviiva (Piitimen tyyppi). Pystyviivan on ajateltu mahdollisesti viittaavan maailmanjärjestystä ylläpitävään maailmanpatsaaseen (taivaanjumala). Karkeasti ottaen tyypillisimmät aurinkokeskiset rummut (rombikuvio ja ei segmenttijakoa) ovat peräisin etelästä ja lännestä kun taas selkeimmin segmenttijakoisia rumpuja on tavattu pohjoisessa ja idässä. Valitettavasti koltta- ja kuolansaamelaisten alueelta ei tunneta yhtään rumpua. Ruotsalainen Ernst [[Manker, Ernst|Manker]] on inventoinut kaikki säilyneet runsaat 70 noitarumpua niin tekotavan, rumpukuvioitten kuin käytettävissä olleitten taustatietojen osalta (1938, 1950). </P> <P align="justify"> Rumpukuvioitten tulkitseminen on erittäin vaikeaa ja vanhemmassa tutkimuskirjallisuudessa esiintyy todennäköisesti runsaasti ylitulkintaa ja perusteettomia johtopäätöksiä; myös Mankerin tulkintoihin (1950) on syytä suhtautua kriittisesti. Jo maailmakuvan rakenneta koskevien johtopäätösten vetäminen rumpujenkalvojen yleishahmotuksesta on vaikeaa puhumattakaan yksittäisten rumpukuvioitten tulkinnasta. Erityisen ongelman muodostaa se, että käytettävissä on vain vähän rumpujen alkuperäisten käyttäjien kuvioista tekemiä selvityksiä, ja nekin on yleensä annettu lähdekriittisesti epäilyttävissä tilanteissa eli oikeudenkäyntien yhteydessä tai pelätylle auktoriteetille, papille. Osa rumpukuvioista on suhteellisen naturalistisia, kuten poro, karhu tai käärme, tai muuten helposti tunnistettavia (esim. [[Noaidi|<i>noaidi</i>]] rumpuineen), kun taas jotkut kuvioista ovat hyvin pelkistettyjä tarjoamatta mitään nykytulkitsijalle avautuvia piirteitä. </P> <P align="justify"> On oletettu, että aurinkokeskisiksi tulkittuja rumpukalvoja olisi luettu rummun yläosaan sijoitetusta [[Taivaanjumala|Taivaanjumalasta]] alkaen vastapäivään siten, että vainajala ([[Kuolema ja vainajat|kuolema ja vainajat]]) ja maailman pimeän puolen hallitsija [[Ruto|<i>Ruto</i>]] sijoittuisivat taivaanjumalasta lähes täyden kierroksen päähän jälleen lähelle rummun yläosaa mutta siis vastapäivään lukemisen kannalta mahdollisimman kauas siitä. Ihmisten arkiseen elämään liittyvät aiheet, kuten porokaarre, sijoittuvat välialueelle kuten myös maanpäälliset jumaluudet. Segmenttijakoisista rummuista on taas perinteisesti ajateltu niiden heijastavan kolmikerroksista maailmanhahmotusta: ylinen (taivaanjumalan ja muiden taivaallisten jumaluuksien) maailma, keskinen (ihmisten ja maanpäällisten jumalien) maailma ja alinen, vainajien ja maanalisten jumaluuksien maailma. Tämä liittyy samanistiseen maailmankuvaan ja rumpu olisi tällöin muodostanut [[Noaidi|<i>noaidin</i>]] kognitiivisen kartan tuonpuoleisiin; Kemin tyypin rummussa segmenttien eli maailmantasojen välillä on jopa nähty kulkuaukot samaanille ([[Samanismi|samanismi]]). Yhdessä rummussa voidaan nähdä [[Noaidi|<i>noaidi</i>]] apuhenkensä, käärmeen, hahmossa ryömimässä sisään maailmantasojen välisestä aukosta aliseen maailmaan. On arveltu, että segmenttijakoinen rumpu olisi aurinkokeskiseen nähden arkaaisempi ja edustaisi saamelaiskulttuurissa sen itäistä lähtökohtaa, sen uralilaista taustaa. Samaan saattaisi viitata se, että kristillisten vaikutteitten määrä on aurinkokeskisten rumpujen kuvioissa varsin suuri (esim. taivaanjumalan persoonien sädekehät), kun taas säilyneistä kahdesta keminsaamelaisesta rummusta ne näyttävät jokseenkin puuttuvan. </P> <P align="justify"> On mahdollista, että rumpujen kuviointi on vähitellen kehittynyt varhaiskeskiajalta alkaen rikkaammaksi. Tähän viittaa se, että vanhimmassa saamelaista shamaani-istuntoa kuvaavassa dokumentissa, 1100-luvun lopulta olevassa Historia Norwegiaessa rumpukuvituksen mainitaan ainoastaan valaat, poro valjaineen, sukset ja vene airoineen, ja itse asiassa nämä olivat rummun kalvolla olevia metallifiguureja. Nämä on tulkittu noaidin sielunmatkallaan tarvitsemiksi kulkuvälineiksi tai hänen apuhengekseen (valas). Shamanointia ajatellen rumpukuvioinnin ei liene tarvinnut olla rikkaampi. Näin onkin myös arveltu, että rumpukuviointi olisi vähitellen kehittynyt monimuotoisemmaksi, kun rumpua alettiin käyttää myös ennustamiseen (esim. [[Karhunpalvonta|karhunpalvonta]]) oletuksen mukaan siis myöhemmin kuin samanoimiseen ([[Rumpu|trumman]]). On mahdollista, että tämä edustaa lännestä päin tullutta, naapurikansoilta omaksuttua ei-uralilaista innovaatiota. Säilyneissä rummuissa kuvioinnin rikkaus vaihtelee suuresti; osa on hyvinkin vähäkuvioisia. </P> <P align="justify"> Yksittäisistä rumpukuvioista on annettu lisää esimerkkejä niiden jumaluuksien kohdalla, joihin kuvioiden on oletettu viittaavan ([[Taivaanjumala|taivaanjumala]], [[Tuulenjumala|tuulimies]], [[Ailekis olmak|Ailekis olmak]], áhkka-jumalattaret, [[Ruto|Ruto]]). </P> [[Meavrresgárri|Meavrresgárri, the shaman drum]]<BR><BR> [[Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore| Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore]]<BR><BR>ytologia ja folklore]]<BR><BR>  +
hide properties that link here 
Rumpukuviot + Otsikko
 

 

Enter the name of the page to start browsing from.