| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> Sulauttamispolit … <P align="justify"> Sulauttamispolitiikka tarkoittaa 1800-luvulla Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa noussutta uutta politiikkaa, jonka tarkoituksena oli sulauttaa vähemmistöt suuryhteiskuntaan. Uuden vähemmistöpolitiikan taustalla oli virinnyt nationalismi ja kansallisvaltioiden rakentaminen. 1830-luvulla nousi voimakkaana norjalaistamispolitiikka. Saamelaisia ja myös kveenejä pidettiin jopa suurena turvallisuusongelmana Norjalle, sillä he asuivat pohjoisilla alueilla Venäjän rajalla, ns. "haavoittuvilla raja-alueilla". Pohjoisilla alueilla kävivät kauppaa venäläiset merenkulkijat ja pohjoisnorjalaiset, ja se herätti suurta huolestuneisuutta ja Venäjän pelkoa. Pohjoisessa vähemmistöt olivat niihin aikoihin myös heikosti integroituneet norjalaiseen yhteiskuntaan. Esimerkiksi norjan kielen taito ei ollut laajasti levinnyt heidän keskuudessaan. Sen vuoksi uutta vähemmistöpolitiikkaa alettiin kohdistaa ensin kouluun, kieleen ja identiteettiin. Ensimmäisenä säädettiin kunnallislaki, joka antoi mahdollisuuden täyttää kunnalliset elimet yksin norjankielisillä jäsenillä rannikon saamelaispitäjissä. Norjalaistamispolitiikka voimistui vuosisadan loppua kohti. 1862 annettiin määräys, jonka mukaan koulupiireissä, joiden lapsista enemmistö on norjankielisiä, tuli opetuskielenä olla norja. 1889 annettiin varsinainen kansakoululaki, joka määräsi koulun opetuskieleksi norjan. Sekakielisillä alueilla oli lupa käyttää saamea (ja suomea) opetuksen apukielenä. Koulujen ja asuntoloiden ensijaiseksi tehtäväksi määrättiin norjalaistaminen. Norjalaistamispolitiikka jatkui voimakkaana aina 1940-luvun loppupuolelle asti, jolloin alkoi koululaitoksen uudistaminen. Kuitenkin vielä 1970-luvulle asti harjoitettiin saamelaisia kohtaan eri pohjoismaissa sulauttamispolitiikkaa. Saamelaiset olivat edelleen hyvin marginalisoitu eli syrjäytetty kansa sekä yhteiskunnallisesti että politiittisesti. Sulauttamispolitiikka merkitsi saamelaisille lähinnä sitä, että heillä ei ollut oikeutta opiskella ja oppia omaa äidinkieltään kouluissa. Sulauttamispyrkimyksen takana on usein myös "hyvä tarkoitus" sopeuttaa vähemmistöt nopeasti ja tehokkaasti valtayhteiskuntaan. Seurauksena voi olla "puolikielisyyttä" ja juurettomuutta. Saamelaisten kohdalla se johti siihen, että monet alkoivat hävetä kieltään, kulttuuriaan ja taustaansa. </P>
[[Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot|Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot]]<BR><BR>nen ja organisaatiot]]<BR><BR> +
|
