Tunturimittarituhot

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tunturimittarituhot

Tunturimittari (Epirrita autumnata) on väriltään likaisenvalkoinen ja siipien poikki kulkee tummia kuvioita. Tunturimittarin lentoaika on elo-syyskuussa. Tunturimittari talvehtii munana ja toukka kuoriutuu keväällä. Tunturimittarin toukka käyttää Pohjois-Lapissa kesällä ravinnokseen tunturikoivun lehtiä ja koteloituu 4-6 viikon kuluttua.

Tunturimittarin toukat esiintyvät suurina joukkoina noin 10 vuoden välein, yleensä 2-3 vuoden ajan. Tunturimittarituhoja on kuitenkin harvemmin ja tuhot ovat yleensä paikallisia, kuten 1960-luvun puolivälissä Utsjoen alueen tunturikoivikoissa. Tunturimittarien toukat söivät tuolloin kymmeniä neliökilometrejä tunturikoivikoita aivan puhtaaksi. Tuhosta jäi jäljelle vain pystyyn kuolleita tunturikoivun runkoja. Voi mennä vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja ennen kuin tunturikoivikot toipuvat takaisin tuhoa edeltäneeseen tilaan. Paikallisuuden lisäksi tunturimittarituhoille on ominaista niiden kohdistuminen etupäässä vanhoihin tunturikoivuihin nuorten puiden jäädessä yleensä rauhaan. Tunturikoivut reagoivat tunturimittarin toukkien syömiseen 2-4 vuoden viiveellä. Koivujen lehtien laatu huononee tuhovuotta seuraavina vuosina ja tunturimittarin toukat eivät enää menesty.

Tunturimittarin kannan romahtamiseen huippuvaiheessa vaikuttavat myös loiset. Talven ankaruus säätelee tunturimittarikantoja paikallisesti. Tunturimittarin munat kuolevat, jos ilman lämpötila putoaa alle -36 ºC.

Tunturimittari vaatii massaesiintymiseensä yhtenäisen ja pelkkää koivua kasvavan metsän. Tälläisiä koivikoita on ainoastaan Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapin tunturialueilla. Etelä-Suomessa tunturimittari ei ole saanut aikaan vastaavaa tuhoa koivikoissa vaikka onkin hyvin yleinen.


Sisällysluettelo: Luonto

Tapio Gustafsson



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

Autumnal moth

Autumnal moth (Epirrita autumnata) is off-white in colour with dark patterning on the wings. It flies in August and September. Autumnal moths winter in the form of eggs, and the larvae hatch in spring. The larvae feed off the leaves of mountain birches in northern Lapland in summer, and they pupate after 4-6 weeks. At approximately ten-year intervals, usually for periods of about 2-3 years, the larvae of the autumnal moth appear in vast numbers. They only occasionally cause damage, however, and the damage is usually local. When they do, they leave only the dead trunks of the mountain birches standing. It may take decades or even centuries before the stands of mountain birches return to their former state. In addition to its limited local nature, it is characteristic of the ruin caused by the autumn moth larvae that it affects mainly older stands of mountain birch and leaves the younger trees untouched. The trees react to being eaten by the larvae after a delay of 2-4 years. The quality of the leaves deteriorates in the following years, and the larvae of the autumn moth no longer thrive.

Parasites also cause the populations of the autumn moth at its highest to decline. The severity of the winter governs the populations locally. The eggs die if the air temperature falls below -36ºC.

In order for the autumn moss to increase to plague proportions, a forest of unbroken birch is required. Such woods are only found in the fell regions of Norwegian, Swedish and Finnish Lapland. In southern Finland, no such damage has been done to birch stands although the autumnal moth is very common there.

Tapio Gustafsson



Muokkaa tätä sivua

Articles in English

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den

,