| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Perinteisestä sa … <P align="justify"> Perinteisestä saamelaisesta laulusta käytetään pohjoissaamessa nimitystä <i>juoiggus</i> (tai [[Luohti (joiku)|<i>luohti</i>]], katso tätä), joka on johdos verbistä <i>juoigat</i> 'laulaa perinteiseen saamelaiseen tapaan, joikua'. Verbi tunnetaan kaikissa saamelaiskielissä (esim. eteläsaamen <i>joejkedh</i>, inarinsaamen <i>juoigâđ</i>). Sana on samaa alkuperää kuin samaa merkitsevä suomen sana <i>joikua</i>; suomen ja saamen sanojen yhteiseksi alkumuodoksi voidaan olettaa <i>*jojki</i>-. </p> <P align="justify"> Itämerensuomessa sana esiintyy suomen lisäksi karjalassa, jossa se merkitsee myös 'moikua, soida' ja 'juoruta, panetella'; epävarmaa on, kuuluuko tähän vielä liivin <i>juoik</i> 'valittaa, vaikeroida'. Mikäli liivin sana olisi muuta lähtöä, suomen ja karjalan sanat voisivat olla myös lainaa saamesta. Tällöin olisi mahdollista, että saamen sanan vastine olisikin liivin <i>jaig</i> 'olla kiimassa' (yhteinen alkumuoto tällöin <i>*jajki</i>-). Kaikki puheena olleet sanat ovat todennäköisimmin onomatopoeettista alkuperää, mikä osaltaan vaikeuttaa niiden keskinäisten sukulaisuus- tai lainasuhteiden arviointia. </p> <P align="justify"> Sana on lainautunut saamesta norjaan (<i>joike, jøike</i>) ja ruotsiin (<i>jojka</i>) ja näiden sekä suomen kielen välityksellä kirjallisesti mm. saksaan (<i>joiken</i>). </p><BR>
[[Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore| Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore]]<BR><BR>
[[Sisällysluettelo: Etymologia| Sisällysluettelo: Etymologia]]<BR> <BR>uettelo: Etymologia]]<BR> <BR> +
|
