| Id
|
1319 +
|
| Kieli
|
suomi +
|
| Kirjoittaja
|
Risto Pulkkinen +
|
| Otsikko
|
Koutokeinon kapina 1852 +
|
| Has queryTämä on erikoisominaisuus.
|
Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
, Koutokeinon kapina 1852 +
|
| Luokat |
Historia +
, Suomenkieliset artikkelit +
|
| MuokkausaikaTämä on erikoisominaisuus.
|
2 lokakuu 2014 13:25:38 +
|
| Has default formTämä on erikoisominaisuus.
|
Artikkeli +
|
| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Saamelaisten ens … <P align="justify"> Saamelaisten ensimmäinen kansannousu, väkivaltainen välikohtaus Norjan [[Guovdageaidnu|Koutokeinossa]] vuonna 1852. </P>
<P align="justify"> Välikohtauksen taustalla oli pitkään jatkunut sosiaalis-taloudellinen turhautuminen, mikä johtui mm. norjalaisten kauppiaitten saamelaisia hyväksikäyttävästä asenteesta ja ylipäätään norjalaisten tunkeutumisesta saamelaisten perinteisille asuinalueille. Tehokas viinan myynti oli erityinen kurjistumista aiheuttanut tekijä. Liikehdinnän ilmiasu oli kuitenkin uskonnollis-kansallinen. Lestadiolainen heräys ([[Lestadiolaisuus|lestadiolaisuus]]) hurmoksellisine elementteineen eli 1850-luvun alkupuolella vahvana Norjan Lapissa, jossa sille maaperän oli pohjustanut ns. [[Čuorvut-liike|Čuorvut-liike]] omine hurmoksellisine piirteineen. Kun sitten Norjan ja Suomen välinen raja suljettiin 1852, ja porosaamelaisten perinteinen elinkeinonharjoitus näin joutui äkilliseen kriisiin, syntyi tältä pohjalta syksyllä väkivaltainen reaktio, jossa norjalainen kauppias ja nimismies surmattiin ja monia muita pahoinpideltiin. Välikohtaus johti myös Lars Levi [[Laestadius, L.L.|Laestadiusta]] koskeneisiin syytöksiin, jotka kuitenkin hylättiin. Seurauksena oli kuitenkin lestadiolaisen herätysliikkeen saamelaisen leiman ohentuminen ja liikkeen suomalaistuminen. Koutokeino kylmeni pitkäksi ajaksi lestadiolaisuudelle kokonaan ([[Ies-Pieti|Ies-Pieti]]). "Kapinasta" syytettiin 33:a henkilöä: viisi tuomittiin kuolemaan, ja näistä kaksi, Aslak Hætta ja Mats Somby, teloitettiin Bossekopissa. Lars Hætta ja Anders Bær, joiden kuolemantuomiot muutettiin vankeudeksi, kirjoittivat Oslon vankilassa tunnetut muistelmansa (<i>Muitalusat</i>, suom. <i>Usko ja elämä</i> 1993), jotka sisältävät arvokasta tietoa myös <i>Čuorvut</i>-liikkeestä. </P>
[[Sisällysluettelo: Historia|Sisällysluettelo: Historia]]<BR><BR>ysluettelo: Historia]]<BR><BR> +
|
