Itämerensuomi

From Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Jump to: navigation, search

Itämerensuomi

Itämerensuomalaisia kieliä ovat suomi ja viro sekä Venäjällä Suomen ja Viron lähialueilla puhuttavat karjala, lyydi, vepsä, inkeroinen ja vatja sekä liivin kieli Latviassa Kuurinman rannikolla. Itämerensuomalaiset kielet palautuvat yhteiseen myöhäiskantasuomi-nimiseen kantakieleen, jota lienee puhuttu viimeisellä vuosituhannella eKr. Myöhäiskantasuomi ei, kuten kantakielet yleensäkään, ole ollut yhtenäinen kielimuoto, vaan koostui lähinnä kolmesta päämurteesta, joista käytetään nimityksiä etelä-, pohjois- ja itäkantasuomi.

Myöhäiskantasuomi ja kantasaame palautuvat yhteiseen suomalias-saamelaiseen kantakieleen eli varhaiskantasuomeen. Siten saamella ja itämerensuomaliasilla kielilä on paljon yhteistä perua niin kieliopissa kuin snastossakin. Tämän lisäksi saamessa on useita stoja itämerensuomalaiasperäisiä lainasanoja. Muitakin kielellisiä vaikutteita on kulkkeutunut yhteisen kantakielivaiheen jälkeen itämerensuomaliasista kielistä saameen

Saamen itämerensuomalaiset lainat ovat peräisin kielten eri kehitysvaiheista. Osa sanoista on lainattu myöhäiskantasuomesta tai sen pohjoisista tai itäisistä murteista, osa myöhemmistä, erillisistä itämerensuomalaisista kielistä. Eri kerrostumia ei ole äänteellisin perustein mahdollista erottaa toisistaan, vaan selvimpiä erottelukriteereitä ovat itämerensuomalaisten kielten nykyiset levikit. Laajalevikkisiä sanoja, jotka todennäköisesti on omaksuttu kantasuomesta ainakin osittain eriytymättömään kantasaamen ovat esimerkiksi

  • beastit 'to release'
  • diehtit 'to know'
  • easka 'first (then)'
  • geargat 'to be done'
  • girji 'book'
  • láiki 'lazy'
  • máhttit 'to know how'
  • neavvu 'instruction'
  • oahppat 'to learn'
  • rátkit 'to separate'
  • sáhttit 'to be able to'
  • sorbmi 'death'
  • urbi 'bud'
  • vástidit 'to answer'
  • vieris 'strange'.
Indoeurooppalaisperäisiä sanoja on myös lainattu saameen kantasuomen tai itämerensuomaliasten kielten kautta. Germanisperäisiä ovat esim.
  • árga 'weekday'
  • árgi 'timid'
  • ášši 'thing, matter'
  • hávdi 'tomb'
  • máidnut 'to praize'
  • váivi 'trouble',
balttilaisperäisiä (itämerensuomessa) taas saameen lainatut
  • beargalat 'devil'
  • gáibmi 'namesake'
  • liigi 'surplus'
  • moarsi 'bride'.
Venäläisperäisiä ja siten ainakin balttilaista kerrostumaa selvästi nuorempia ovat
  • barta 'cottage'
  • dárru 'Norwegian'.

Suomesta lainattuja uudempia sanoja tavataan erityisesti pohjois-, inarin- ja luulajansaamessa. Itäisemmissä saamelaiskielissä, erityisesti koltan- ja kildininsamessa, on paljon selvästi karjalan kielestä saatuja sanoja.



Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö

Ulla-Maija Kulonen



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

Finnic languages

The Baltic-Finnic languages include Finnish and Estonian as well as a number of languages spoken in the vicinity of Russia, Finland and Estonia: Karelian, Lydian, Vepsian, Ingrian and Votic. There is also Livonian, which is spoken on the Courland coast of Latvia. The Baltic-Finnic languages are descended from a proto-language called Late Proto-Finnic, which was probably spoken in the last millennium B.C. However, like proto-languages generally, Late Proto-Finnic was not homogeneous; rather it consisted of three main dialects called Southern, Northern and Eastern Proto-Finnic.

Late Proto-Finnic and Proto-Saami are both descended from this common proto-language (Early Proto-Finnic). Thus in terms of both vocabulary and grammar the Saami and Baltic-Finnic languages share an extensive common heritage. In addition to this, the Saami languages contain several hundred loan words of Baltic-Finnic origin. And there also have been other influences from the Baltic-Finnic languages on Saami during the period after their common proto-language stage.

The Baltic-Finnic loan words in Saami were adopted at different stages in the development of the languages. Some of the words were borrowed from Late Proto-Finnic, or from its Northern or Eastern dialects, some from later separate Baltic-Finnic languages. It is not possible to differentiate the different strata of borrowings on the basis of phonetic criteria, and the present distribution of the words in the Baltic-Finnic languages offer clearer distinguishing criteria. Words with wide distributions which were probably adopted from Proto-Finnic into Proto-Saami, which had not yet completely separated from it, include

  • beastit ‘to release’,
  • diehtit ‘to know’,
  • easka ‘first (then)’,
  • geargat ‘to be done’,
  • girji ‘book’,
  • láiki ‘lazy’,
  • mahttit ‘to know how to’,
  • neavvu ‘instruction’,
  • oahppat ‘to learn’,
  • rátkit ‘to separate’,
  • sáhttit ‘to be able to’,
  • sorbmi ‘death’,
  • urbi ‘bud’,
  • vástidit ‘to answer’,
  • vieris ‘strange’.
Words of Indo-European origin have also been borrowed into Saami by way of Prot-Finnic and the Baltic-Finnic languages. Those of Germanic origin include
  • árga ‘weekday’,
  • árgi ‘timid’,
  • ᚚi ‘thing, matter’,
  • hávdi ‘tomb’,
  • máidnut ‘to praise’,
  • váivi ‘trouble’.
Saami words of Baltic origin (in Baltic-Finnic) are
  • beargalat ‘devil’,
  • gáibmi ‘namesake’,
  • liigi ‘surplus’ and
  • moarsi ‘bride’.
Borrowings from Russian (which are clearly more recent that the Baltic stratum) include
  • barta ‘cottage’ and
  • dárru ‘Norwegian’.

Words borrowed more recently from Finnish are found particularly in North, Inari and Lule Saami, while in Skolt and Kildin Saami there are clearly more loan words from Karelian.

Ulla-Maija Kulonen



Muokkaa tätä sivua

Articles in English

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den